{"id":3640,"date":"2025-05-26T05:30:33","date_gmt":"2025-05-26T03:30:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismi-maaritelma\/"},"modified":"2025-05-26T05:30:33","modified_gmt":"2025-05-26T03:30:33","slug":"autismi-maaritelma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismi-maaritelma\/","title":{"rendered":"Autismi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4"},"content":{"rendered":"<div class='topics'>\n<div class='topic'>\n<h2>&#8220;Autismi &#8211; tarkkaavaisuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen h\u00e4iri\u00f6&#8221;<\/h2>\n<p>Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n tarkkaavaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Se on yleisin lapsuuden kehitysh\u00e4iri\u00f6 ja se vaikuttaa noin yhteen prosenttiin v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Autismi ilmenee yleens\u00e4 jo varhaislapsuudessa ja se vaikuttaa yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4pi koko el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n<p>Autismin tarkkaavaisuuden h\u00e4iri\u00f6 ilmenee vaikeutena keskitty\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tarkkaavaisuutta. Yksil\u00f6 voi olla hyvin kiinnostunut jostakin tietyst\u00e4 asiasta, mutta vaikeuksien vuoksi h\u00e4n ei pysty keskittym\u00e4\u00e4n siihen pitk\u00e4ksi aikaa. T\u00e4m\u00e4 voi vaikuttaa oppimiseen ja arjen toimintoihin, kuten l\u00e4ksyjen tekemiseen tai kotit\u00f6iden suorittamiseen. Lis\u00e4ksi yksil\u00f6 voi olla hyvin herkk\u00e4 \u00e4rsykkeille, kuten \u00e4\u00e4nille tai valoille, mik\u00e4 vaikeuttaa keskittym<\/p>\n<\/div>\n<div class='topic'>\n<h2>T\u00e4ss\u00e4 aiheessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n autismia tarkemmin sen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kerrotaan, mit\u00e4 autismi tarkoittaa ja millaisia oireita siihen liittyy, kuten vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja tarkkaavuudessa.<\/h2>\n<p>Autismi on neurobiologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n aivojen toimintaan ja aiheuttaa vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kommunikoinnissa ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4. Se on yksi laajimmista ja monimuotoisimmista kehitysh\u00e4iri\u00f6ist\u00e4, joka vaikuttaa noin 1%:iin maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>Autismin oireet ilmenev\u00e4t yleens\u00e4 jo varhaislapsuudessa ja ne voivat vaihdella suuresti yksil\u00f6st\u00e4 toiseen. Yleisimpi\u00e4 oireita ovat vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa sek\u00e4 rajoittuneet ja toistuvat k\u00e4ytt\u00e4ytymismallit. Autistiset lapset voivat my\u00f6s olla hyvin herkki\u00e4 aistiyliherkkyyksille, kuten \u00e4\u00e4nille, valolle ja kosketukselle.<\/p>\n<p>Sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet voivat ilmet\u00e4 esimerkiksi vaikeutena ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisten tunteita ja tarpe<\/p>\n<\/div>\n<div class='topic'>\n<h2><\/h2>\n<p>Suomi on Pohjoismaihin kuuluva maa, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Se tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Suomen tasavalta ja sen p\u00e4\u00e4kaupunki on Helsinki. Suomi on yksi maailman pohjoisimmista maista ja se rajoittuu Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n id\u00e4ss\u00e4, Norjaan pohjoisessa ja Ruotsiin l\u00e4nness\u00e4. Suomen etel\u00e4rajaa pitkin kulkee It\u00e4meri, joka tarjoaa upeat maisemat ja mahdollisuuden nauttia merellisest\u00e4 ilmapiirist\u00e4.<\/p>\n<p>Suomi on tunnettu kauniista luonnostaan, joka tarjoaa monipuolisia maisemia ja mahdollisuuksia ulkoiluun ja luonnon tutkimiseen. Maassa on yli 180 000 j\u00e4rve\u00e4 ja tuhansia saaria, jotka tarjoavat upeat puitteet veneilyyn, kalastukseen ja muuhun vesiel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Suomen mets\u00e4t ovat my\u00f6s tunnettuja ja niiss\u00e4 voi patikoida, marjastaa ja sienest\u00e4\u00e4. Talvisin Suomi muuttuu lumiseksi paratiisiksi, j<\/p>\n<\/div>\n<div class='topic'>\n<h2>&#8220;Autismin kirjo &#8211; erilaisia ilmenemismuotoja ja vaihtelevia oireita&#8221;<\/h2>\n<p>Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se on laaja-alainen h\u00e4iri\u00f6, joka ilmenee eri tavoin eri ihmisill\u00e4. T\u00e4t\u00e4 monimuotoisuutta kutsutaan autismin kirjoksi.<\/p>\n<p>Autismin kirjo tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 autismi voi ilmet\u00e4 hyvin erilaisina oireina ja vaihtelevina asteina. Jokainen autistinen henkil\u00f6 on yksil\u00f6llinen ja ainutlaatuinen, ja siksi my\u00f6s autismin oireet ja ilmenemismuodot vaihtelevat suuresti. T\u00e4m\u00e4 tekee autismin diagnosoinnista ja hoidosta haastavaa, sill\u00e4 yksi hoitomuoto ei sovi kaikille.<\/p>\n<p>Yksi autismin kirjon yleisimmist\u00e4 oireista on vaikeus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Autistiset henkil\u00f6t voivat olla vaikeuksissa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen toisten tunteita ja tarpeita, ja heill\u00e4 voi olla vaikeu<\/p>\n<\/div>\n<div class='topic'>\n<h2>T\u00e4ss\u00e4 aiheessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n autismin kirjoa ja sen monimuotoisuutta. Kerrotaan, ett\u00e4 autismi voi ilmet\u00e4 hyvin erilaisina oireina ja vaihtelevana vakavuutena, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 haastavan diagnoosin ja hoidon kannalta.<\/h2>\n<p>Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee hyvin erilaisina oireina ja vaihtelevana vakavuutena, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 haastavan diagnoosin ja hoidon kannalta.<\/p>\n<p>Autismin kirjoon kuuluu useita erilaisia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, kuten Aspergerin oireyhtym\u00e4, lapsuuden hajavaisen kehityksen h\u00e4iri\u00f6 ja autismin spektrin h\u00e4iri\u00f6. N\u00e4iden h\u00e4iri\u00f6iden yhteinen piirre on vaikeus ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sosiaalisia vihjeit\u00e4 sek\u00e4 vaikeus kommunikoida ja muodostaa ihmissuhteita. Lis\u00e4ksi autismin kirjoon kuuluu usein rajoittuneita ja toistuvia k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleja ja kiinnostuksen kohteita.<\/p>\n<p>Autismin oireet voivat ilmet\u00e4 jo varhaislapsuudessa, mutta ne voivat my\u00f6s tulla esiin vasta my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4. Oireet<\/p>\n<\/div>\n<div class='topic'>\n<h2><\/h2>\n<p>Suomi on Pohjoismaihin kuuluva maa, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Se tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Suomen tasavalta ja sen p\u00e4\u00e4kaupunki on Helsinki. Suomi on yksi maailman pohjoisimmista maista ja se rajoittuu Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n id\u00e4ss\u00e4, Norjaan pohjoisessa ja Ruotsiin l\u00e4nness\u00e4. Suomen etel\u00e4rajaa pitkin kulkee It\u00e4meri, joka tarjoaa upeat maisemat ja mahdollisuuden nauttia merellisest\u00e4 ilmapiirist\u00e4.<\/p>\n<p>Suomi on tunnettu kauniista luonnostaan, joka tarjoaa monipuolisia maisemia ja mahdollisuuksia ulkoiluun ja luonnon tutkimiseen. Maassa on yli 180 000 j\u00e4rve\u00e4 ja tuhansia saaria, jotka tarjoavat upeat puitteet veneilyyn, kalastukseen ja muuhun vesiel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Suomen mets\u00e4t ovat my\u00f6s tunnettuja ja niiss\u00e4 voi patikoida, marjastaa ja sienest\u00e4\u00e4. Talvisin Suomi muuttuu lumiseksi paratiisiksi, j<\/p>\n<\/div>\n<div class='topic'>\n<h2>&#8220;Autismin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n kehitys ja muutokset vuosien varrella&#8221;<\/h2>\n<p>Autismi on neurobiologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se on ollut tunnettu jo vuosisatojen ajan, mutta sen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 ja ymm\u00e4rrys ovat muuttuneet merkitt\u00e4v\u00e4sti vuosien varrella.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4iset maininnat autismista l\u00f6ytyv\u00e4t jo antiikin Kreikan ajoilta, mutta tuolloin sit\u00e4 ei tunnistettu erillisen\u00e4 h\u00e4iri\u00f6n\u00e4. Vuonna 1911 it\u00e4valtalainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Eugen Bleuler k\u00e4ytti termi\u00e4 &#8220;autismi&#8221; kuvaamaan skitsofrenian yhteydess\u00e4 esiintyv\u00e4\u00e4 vet\u00e4ytymist\u00e4 ja sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli ensimm\u00e4inen kerta, kun termi\u00e4 k\u00e4ytettiin l\u00e4\u00e4ketieteellisess\u00e4 yhteydess\u00e4.<\/p>\n<p>Vuonna 1943 amerikkalainen lastenpsykiatri Leo Kanner julkaisi tutkimuksen, jossa h\u00e4n kuvasi 11 lasta, joilla oli samankaltaisia oireita kuin Ble<\/p>\n<\/div>\n<div class='topic'>\n<h2>T\u00e4ss\u00e4 aiheessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n autismin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n kehityst\u00e4 ja muutoksia vuosien varrella. Kerrotaan, miten autismin ymm\u00e4rrys ja diagnoos<\/h2>\n<p>Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se on ollut tunnettu jo vuosisatojen ajan, mutta sen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 ja ymm\u00e4rrys ovat muuttuneet merkitt\u00e4v\u00e4sti vuosien varrella.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4iset maininnat autismista l\u00f6ytyv\u00e4t jo antiikin Kreikan ajoilta, mutta termi\u00e4 &#8220;autismi&#8221; k\u00e4ytettiin ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1911 sveitsil\u00e4isen psykiatrin Eugen Bleulerin toimesta. H\u00e4n k\u00e4ytti termi\u00e4 kuvaamaan skitsofrenian yhteydess\u00e4 esiintyv\u00e4\u00e4 vet\u00e4ytymist\u00e4 ja erist\u00e4ytymist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli ensimm\u00e4inen askel kohti autismin ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja sen erottamista muista mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n<p>Vuonna 1943 it\u00e4valtalainen lastenl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Leo Kanner julkaisi tutkimuksen, jossa h\u00e4n kuvasi 11 lasta, joilla oli samankalta<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8220;Autismi &#8211; tarkkaavaisuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen h\u00e4iri\u00f6&#8221; Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n tarkkaavaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Se on yleisin lapsuuden kehitysh\u00e4iri\u00f6 ja se&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false},"categories":[849],"tags":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v18.1 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Autismi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 - Mieli Testi<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismi-maaritelma\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Autismi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 - Mieli Testi\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"&#8220;Autismi &#8211; tarkkaavaisuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen h\u00e4iri\u00f6&#8221; Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n tarkkaavaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Se on yleisin lapsuuden kehitysh\u00e4iri\u00f6 ja se...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismi-maaritelma\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Mieli Testi\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-05-26T03:30:33+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Mieli Testi\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/\",\"name\":\"Mieli Testi\",\"description\":\"Blogi mielen h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismi-maaritelma\/#webpage\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismi-maaritelma\/\",\"name\":\"Autismi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 - Mieli Testi\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website\"},\"datePublished\":\"2025-05-26T03:30:33+00:00\",\"dateModified\":\"2025-05-26T03:30:33+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismi-maaritelma\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismi-maaritelma\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismi-maaritelma\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Autismi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\"}]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490\",\"name\":\"Mieli Testi\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#personlogo\",\"inLanguage\":\"fi\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Mieli Testi\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\"],\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/author\/diagnostyka-umyslu\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Autismi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 - Mieli Testi","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismi-maaritelma\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Autismi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 - Mieli Testi","og_description":"&#8220;Autismi &#8211; tarkkaavaisuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen h\u00e4iri\u00f6&#8221; Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n tarkkaavaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Se on yleisin lapsuuden kehitysh\u00e4iri\u00f6 ja se...","og_url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismi-maaritelma\/","og_site_name":"Mieli Testi","article_published_time":"2025-05-26T03:30:33+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Mieli Testi","Arvioitu lukuaika":"5 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/","name":"Mieli Testi","description":"Blogi mielen h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismi-maaritelma\/#webpage","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismi-maaritelma\/","name":"Autismi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 - Mieli Testi","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website"},"datePublished":"2025-05-26T03:30:33+00:00","dateModified":"2025-05-26T03:30:33+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismi-maaritelma\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismi-maaritelma\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismi-maaritelma\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Autismi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4"}]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490","name":"Mieli Testi","image":{"@type":"ImageObject","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#personlogo","inLanguage":"fi","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g","caption":"Mieli Testi"},"sameAs":["https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog"],"url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/author\/diagnostyka-umyslu\/"}]}},"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3640"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3640"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3640\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3640"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3640"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3640"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}