{"id":3498,"date":"2025-03-21T06:30:38","date_gmt":"2025-03-21T05:30:38","guid":{"rendered":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/lapsuusian-autismi\/"},"modified":"2025-03-21T06:30:38","modified_gmt":"2025-03-21T05:30:38","slug":"lapsuusian-autismi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/lapsuusian-autismi\/","title":{"rendered":"Lapsuusi\u00e4n autismi"},"content":{"rendered":"<div class='topics'>\n<div class='topic'>\n<h2>Lapsuusi\u00e4n autismi &#8211; oireet ja diagnosointi<\/h2>\n<p>Lapsuusi\u00e4n autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa lapsen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee yleens\u00e4 jo varhaislapsuudessa ja vaikuttaa lapsen el\u00e4m\u00e4\u00e4n monin eri tavoin.<\/p>\n<p>Autismin oireet voivat vaihdella suuresti lapselta toiselle, mutta yleisimpi\u00e4 oireita ovat vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa. Lapsi saattaa esimerkiksi olla vaikeuksissa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisten tunteita ja tarpeita, eik\u00e4 h\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 osaa ilmaista omia tunteitaan ja ajatuksiaan sanallisesti. Lis\u00e4ksi lapsi saattaa olla kiinnostunut vain tietyst\u00e4 aiheesta tai toistaa samoja sanoja ja eleit\u00e4 toistuvasti.<\/p>\n<p>Toinen yleinen oire on rajoittunut ja toistuva k\u00e4ytt\u00e4ytyminen. Lapsi saattaa esimerkiksi olla hyvin tarkka rutiineistaan ja vastust<\/p>\n<\/div>\n<div class='topic'>\n<h2>Lapsuusi\u00e4n autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa lapsen sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kommunikointitaitoihin. T\u00e4ss\u00e4 aiheessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n lapsuusi\u00e4n autismille tyypillisi\u00e4 oireita ja sit\u00e4, miten diagnoosi tehd\u00e4\u00e4n.<\/h2>\n<p>Lapsuusi\u00e4n autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa lapsen sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kommunikointitaitoihin. Se on yleisin lapsuusi\u00e4n kehitysh\u00e4iri\u00f6 ja siihen kuuluu monia erilaisia oireita ja vaihtelevia asteita.<\/p>\n<p>Autismikirjon h\u00e4iri\u00f6ihin kuuluu kolme erilaista diagnoosia: autismi, Aspergerin oireyhtym\u00e4 ja laaja-alainen kehitysh\u00e4iri\u00f6. N\u00e4iden diagnoosien v\u00e4lill\u00e4 on paljon yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4, mutta my\u00f6s eroja. Yhteist\u00e4 kaikille autismikirjon h\u00e4iri\u00f6ille on kuitenkin vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa.<\/p>\n<p>Lapsuusi\u00e4n autismille tyypillisi\u00e4 oireita ovat esimerkiksi vaikeudet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisten tunteita ja ajatuksia, vaikeudet ilmaista omia tunteita ja ajatuksia sek\u00e4 vaikeudet lukea nonverbaalisia viestej\u00e4, kuten ilmeit\u00e4 ja eleit\u00e4. Lapsi saattaa my<\/p>\n<\/div>\n<div class='topic'>\n<h2><\/h2>\n<p>Suomi on Pohjoismaihin kuuluva maa, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Se tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Suomen tasavalta ja sen p\u00e4\u00e4kaupunki on Helsinki. Suomi on yksi maailman pohjoisimmista maista ja se rajoittuu Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n id\u00e4ss\u00e4, Norjaan pohjoisessa ja Ruotsiin l\u00e4nness\u00e4. Suomen etel\u00e4rajaa pitkin kulkee It\u00e4meri, joka tarjoaa upeat maisemat ja mahdollisuuden nauttia merellisest\u00e4 ilmapiirist\u00e4.<\/p>\n<p>Suomi on tunnettu kauniista luonnostaan, joka tarjoaa monipuolisia maisemia ja mahdollisuuksia ulkoiluun ja luonnon tutkimiseen. Maassa on yli 180 000 j\u00e4rve\u00e4 ja tuhansia saaria, jotka tarjoavat upeat puitteet veneilyyn, kalastukseen ja muuhun vesiel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Suomen mets\u00e4t ovat my\u00f6s tunnettuja ja niiss\u00e4 voi patikoida, marjastaa ja sienest\u00e4\u00e4. Talvisin Suomi muuttuu lumiseksi paratiisiksi, j<\/p>\n<\/div>\n<div class='topic'>\n<h2>Lapsuusi\u00e4n autismi &#8211; hoito ja tukitoimet<\/h2>\n<p>Lapsuusi\u00e4n autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa lapsen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee yleens\u00e4 jo varhaislapsuudessa ja vaatii varhaista havaitsemista ja asianmukaista hoitoa.<\/p>\n<p>Autismin hoito perustuu yksil\u00f6lliseen ja moniammatilliseen l\u00e4hestymistapaan, jossa huomioidaan lapsen yksil\u00f6lliset tarpeet ja vahvuudet. Hoitoon kuuluu usein erilaisia terapioita, kuten puhe-, toiminta- ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapiaa. Tavoitteena on auttaa lasta kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sosiaalisia taitoja, kommunikointia ja itsen\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n<p>Varhainen interventio on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lapsuusi\u00e4n autismia hoidettaessa. Mit\u00e4 aikaisemmin hoito aloitetaan, sit\u00e4 paremmat mahdollisuudet lapsella on kehitt\u00e4\u00e4 taitojaan ja sopeutua ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4. Siksi onkin t\u00e4rke<\/p>\n<\/div>\n<div class='topic'>\n<h2>Lapsuusi\u00e4n autismiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta varhainen ja monipuolinen tuki voi auttaa lapsen kehityst\u00e4 ja arjen sujumista. T\u00e4ss\u00e4 aiheessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n erilaisia hoito- ja tukimuotoja, joita lapsuusi\u00e4n autismiin liittyen on tarjolla.<\/h2>\n<p>Lapsuusi\u00e4n autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa lapsen kykyyn kommunikoida ja sosiaalistua sek\u00e4 aiheuttaa toistuvia k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleja ja rajoittuneita kiinnostuksen kohteita. T\u00e4m\u00e4 h\u00e4iri\u00f6 ilmenee yleens\u00e4 jo varhaislapsuudessa ja vaikuttaa lapsen el\u00e4m\u00e4\u00e4n monin eri tavoin.<\/p>\n<p>Valitettavasti lapsuusi\u00e4n autismiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta varhainen ja monipuolinen tuki voi auttaa lapsen kehityst\u00e4 ja arjen sujumista. T\u00e4m\u00e4 tuki voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 erilaisia hoito- ja tukimuotoja, jotka on suunniteltu vastaamaan lapsen yksil\u00f6llisiin tarpeisiin ja auttamaan h\u00e4nt\u00e4 saavuttamaan parhaan mahdollisen el\u00e4m\u00e4nlaadun.<\/p>\n<p>Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 hoitomuodoista lapsuusi\u00e4n autismiin on varhainen puuttuminen ja interventio. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 lapsen oireisiin ja kehityk<\/p>\n<\/div>\n<div class='topic'>\n<h2><\/h2>\n<p>Suomi on Pohjoismaihin kuuluva maa, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Se tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Suomen tasavalta ja sen p\u00e4\u00e4kaupunki on Helsinki. Suomi on yksi maailman pohjoisimmista maista ja se rajoittuu Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n id\u00e4ss\u00e4, Norjaan pohjoisessa ja Ruotsiin l\u00e4nness\u00e4. Suomen etel\u00e4rajaa pitkin kulkee It\u00e4meri, joka tarjoaa upeat maisemat ja mahdollisuuden nauttia merellisest\u00e4 ilmapiirist\u00e4.<\/p>\n<p>Suomi on tunnettu kauniista luonnostaan, joka tarjoaa monipuolisia maisemia ja mahdollisuuksia ulkoiluun ja luonnon tutkimiseen. Maassa on yli 180 000 j\u00e4rve\u00e4 ja tuhansia saaria, jotka tarjoavat upeat puitteet veneilyyn, kalastukseen ja muuhun vesiel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Suomen mets\u00e4t ovat my\u00f6s tunnettuja ja niiss\u00e4 voi patikoida, marjastaa ja sienest\u00e4\u00e4. Talvisin Suomi muuttuu lumiseksi paratiisiksi, j<\/p>\n<\/div>\n<div class='topic'>\n<h2>Lapsuusi\u00e4n autismi ja koulunk\u00e4ynti<\/h2>\n<p>Lapsuusi\u00e4n autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa lapsen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee yleens\u00e4 jo varhaislapsuudessa ja vaikuttaa lapsen el\u00e4m\u00e4\u00e4n monin eri tavoin. Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutusalue on lapsen koulunk\u00e4ynti.<\/p>\n<p>Autistisilla lapsilla voi olla vaikeuksia sopeutua koulun arkeen ja sen vaatimuksiin. He saattavat kokea vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa, kuten ryhm\u00e4t\u00f6iss\u00e4 tai v\u00e4litunneilla, ja heill\u00e4 voi olla vaikeuksia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 opettajan ohjeita ja teht\u00e4vien vaatimuksia. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa siihen, ett\u00e4 lapsi ei pysty seuraamaan opetusta ja j\u00e4\u00e4 j\u00e4lkeen opinnoissaan.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi lapsuusi\u00e4n autismi voi vaikuttaa lapsen keskittymiskykyyn ja tarkkaavaisuuteen. H\u00e4n saattaa olla herkempi ymp\u00e4rist\u00f6n<\/p>\n<\/div>\n<div class='topic'>\n<h2>Lapsuusi\u00e4n autismi voi vaikuttaa lapsen koulunk\u00e4yntiin ja oppimiseen. T\u00e4ss\u00e4 aiheessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n, miten lapsuusi\u00e4n autismi voi vaikuttaa koulunk\u00e4yntiin ja mit\u00e4 tukito<\/h2>\n<p>Lapsuusi\u00e4n autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa lapsen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se voi my\u00f6s vaikuttaa lapsen koulunk\u00e4yntiin ja oppimiseen monin eri tavoin.<\/p>\n<p>Autismikirjon lapset voivat kohdata haasteita koulussa, kuten vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa, vaikeuksia kommunikoida ja vaikeuksia sopeutua uusiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin ja rutiineihin. He voivat my\u00f6s olla herkki\u00e4 \u00e4\u00e4nille, valoille ja muille aistimuksille, mik\u00e4 voi vaikeuttaa heid\u00e4n keskittymist\u00e4\u00e4n ja oppimistaan.<\/p>\n<p>Yksi suurimmista haasteista lapsuusi\u00e4n autismia sairastaville lapsille koulussa on sosiaalisten taitojen puute. He voivat olla vaikeuksissa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisten tunteita ja tarpeita, mik\u00e4 voi johtaa vaikeuksiin muodostaa ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 yst\u00e4vyyssuhteita<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lapsuusi\u00e4n autismi &#8211; oireet ja diagnosointi Lapsuusi\u00e4n autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa lapsen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee yleens\u00e4 jo varhaislapsuudessa ja&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false},"categories":[849],"tags":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v18.1 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Lapsuusi\u00e4n autismi - Mieli Testi<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/lapsuusian-autismi\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Lapsuusi\u00e4n autismi - Mieli Testi\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Lapsuusi\u00e4n autismi &#8211; oireet ja diagnosointi Lapsuusi\u00e4n autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa lapsen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee yleens\u00e4 jo varhaislapsuudessa ja...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/lapsuusian-autismi\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Mieli Testi\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-03-21T05:30:38+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Mieli Testi\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/\",\"name\":\"Mieli Testi\",\"description\":\"Blogi mielen h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/lapsuusian-autismi\/#webpage\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/lapsuusian-autismi\/\",\"name\":\"Lapsuusi\u00e4n autismi - Mieli Testi\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website\"},\"datePublished\":\"2025-03-21T05:30:38+00:00\",\"dateModified\":\"2025-03-21T05:30:38+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/lapsuusian-autismi\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/lapsuusian-autismi\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/lapsuusian-autismi\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Lapsuusi\u00e4n autismi\"}]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490\",\"name\":\"Mieli Testi\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#personlogo\",\"inLanguage\":\"fi\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Mieli Testi\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\"],\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/author\/diagnostyka-umyslu\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Lapsuusi\u00e4n autismi - Mieli Testi","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/lapsuusian-autismi\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Lapsuusi\u00e4n autismi - Mieli Testi","og_description":"Lapsuusi\u00e4n autismi &#8211; oireet ja diagnosointi Lapsuusi\u00e4n autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa lapsen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee yleens\u00e4 jo varhaislapsuudessa ja...","og_url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/lapsuusian-autismi\/","og_site_name":"Mieli Testi","article_published_time":"2025-03-21T05:30:38+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Mieli Testi","Arvioitu lukuaika":"5 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/","name":"Mieli Testi","description":"Blogi mielen h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/lapsuusian-autismi\/#webpage","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/lapsuusian-autismi\/","name":"Lapsuusi\u00e4n autismi - Mieli Testi","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website"},"datePublished":"2025-03-21T05:30:38+00:00","dateModified":"2025-03-21T05:30:38+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/lapsuusian-autismi\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/lapsuusian-autismi\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/lapsuusian-autismi\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Lapsuusi\u00e4n autismi"}]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490","name":"Mieli Testi","image":{"@type":"ImageObject","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#personlogo","inLanguage":"fi","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g","caption":"Mieli Testi"},"sameAs":["https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog"],"url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/author\/diagnostyka-umyslu\/"}]}},"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3498"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3498"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3498\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3498"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3498"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3498"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}