{"id":3351,"date":"2025-02-24T06:30:36","date_gmt":"2025-02-24T05:30:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/"},"modified":"2025-02-24T10:31:02","modified_gmt":"2025-02-24T09:31:02","slug":"autismikirjo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/","title":{"rendered":"Autismikirjo"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Autismikirjo: Yleiskatsaus ja oireet<\/h2>\n

Autismikirjo on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se on osa laajempaa autismikirjon h\u00e4iri\u00f6iden (ASD) ryhm\u00e4\u00e4, johon kuuluvat my\u00f6s Aspergerin oireyhtym\u00e4 ja atyyppinen autismi.<\/p>\n

Autismikirjon h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 esiintyy kaikenik\u00e4isill\u00e4 ja kaikissa kulttuureissa, mutta ne ilmenev\u00e4t yleens\u00e4 varhaislapsuudessa. Usein oireet tulevat esiin jo ensimm\u00e4isen elinvuoden aikana, mutta diagnoosi voidaan tehd\u00e4 vasta my\u00f6hemmin, kun lapsi on kehittynyt tarpeeksi kommunikoidakseen ja osoittaakseen tiettyj\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleja.<\/p>\n

Yksi autismikirjon h\u00e4iri\u00f6iden t\u00e4rkeimmist\u00e4 oireista on vaikeus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Lapset ja aikuiset, joilla on autismikirjo, voivat olla vaikeuksissa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen toisten<\/p>\n<\/div>\n

\n

Autismikirjo on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen<\/h2>\n

Autismikirjo on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se on yleisin kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa lapsiin ja nuoriin, ja se vaikuttaa noin 1-2 prosenttiin v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Autismikirjon oireet voivat vaihdella suuresti yksil\u00f6st\u00e4 toiseen, ja ne voivat ilmet\u00e4 eri asteisina. Yleisimpi\u00e4 oireita ovat vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa, toistuva ja rajoittunut k\u00e4ytt\u00e4ytyminen sek\u00e4 vaikeudet muutosten siet\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Yksil\u00f6, jolla on autismikirjo, voi kokea vaikeuksia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sosiaalisia tilanteita ja vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. He voivat my\u00f6s olla vaikeuksissa ilmaista itse\u00e4\u00e4n sanallisesti tai ei-sanallisesti, kuten elein tai ilmein.<\/p>\n<\/div>\n

\n

Suomi on Pohjoismaihin kuuluva maa, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Se tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Suomen tasavalta ja sen p\u00e4\u00e4kaupunki on Helsinki. Suomi on yksi maailman pohjoisimmista maista ja se rajoittuu Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n id\u00e4ss\u00e4, Norjaan pohjoisessa ja Ruotsiin l\u00e4nness\u00e4. Suomen etel\u00e4rajaa pitkin kulkee It\u00e4meri, joka tarjoaa upeat maisemat ja mahdollisuuden nauttia merellisest\u00e4 ilmapiirist\u00e4.<\/p>\n

Suomi on tunnettu kauniista luonnostaan, joka tarjoaa monipuolisia maisemia ja mahdollisuuksia ulkoiluun ja luonnon tutkimiseen. Maassa on yli 180 000 j\u00e4rve\u00e4 ja tuhansia saaria, jotka tarjoavat upeat puitteet veneilyyn, kalastukseen ja muuhun vesiel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Suomen mets\u00e4t ovat my\u00f6s tunnettuja ja niiss\u00e4 voi patikoida, marjastaa ja sienest\u00e4\u00e4. Talvisin Suomi muuttuu lumiseksi paratiisiksi.<\/p>\n<\/div>\n

\n

Diagnosointi ja hoito Autismikirjossa<\/h2>\n

Autismikirjo on neurobiologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee yleens\u00e4 varhaislapsuudessa ja vaikuttaa yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4pi koko el\u00e4m\u00e4n. Autismikirjon diagnosointi ja hoito ovat t\u00e4rkeit\u00e4 osia yksil\u00f6n hyvinvoinnin ja el\u00e4m\u00e4nlaadun kannalta.<\/p>\n

Diagnosointi on ensimm\u00e4inen askel autismikirjon ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 ja hoidossa. Diagnoosin tekee yleens\u00e4 lapsen kehitykseen erikoistunut l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tai psykologi. Diagnoosin tekeminen voi olla haastavaa, sill\u00e4 autismikirjon oireet voivat vaihdella yksil\u00f6st\u00e4 toiseen ja ne voivat my\u00f6s muuttua ajan kuluessa. Diagnoosin tekemiseen tarvitaan usein moniammatillinen tiimi, johon kuuluu esimerkiksi l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4, psykologeja, puheterapeutteja ja muita<\/p>\n<\/div>\n

\n

Autismikirjon diagnosointi voi olla haastavaa, sill\u00e4 oireet voivat vaihdella yksil\u00f6st\u00e4 toiseen<\/h2>\n

Autismikirjon diagnosointi voi olla haastavaa, sill\u00e4 oireet voivat vaihdella yksil\u00f6st\u00e4 toiseen. Autismikirjo tarkoittaa joukkoa neurobiologisia kehitysh\u00e4iri\u00f6it\u00e4, jotka vaikuttavat yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. N\u00e4it\u00e4 h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ovat esimerkiksi autismi, Aspergerin oireyhtym\u00e4 ja atyyppinen autismi.<\/p>\n

Autismikirjon diagnosointiprosessi alkaa yleens\u00e4 huolen ilmaisusta lapsen tai aikuisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tai muu terveydenhuollon ammattilainen tekee perusteellisen arvioinnin yksil\u00f6n oireista ja kehityksest\u00e4. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s selvitt\u00e4\u00e4, onko oireet johtuneet jostakin muusta sairaudesta tai tilasta.<\/p>\n

Diagnoosin tekeminen voi olla haastavaa, sill\u00e4 autismikirjon oireet voivat ilmet\u00e4 hyvin eri tavoin eri ihmis.<\/p>\n<\/div>\n

\n

Suomi on Pohjoismaihin kuuluva maa, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Se tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Suomen tasavalta ja sen p\u00e4\u00e4kaupunki on Helsinki. Suomi on yksi maailman pohjoisimmista maista ja se rajoittuu Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n id\u00e4ss\u00e4, Norjaan pohjoisessa ja Ruotsiin l\u00e4nness\u00e4. Suomen etel\u00e4rajaa pitkin kulkee It\u00e4meri, joka tarjoaa upeat maisemat ja mahdollisuuden nauttia merellisest\u00e4 ilmapiirist\u00e4.<\/p>\n

Suomi on tunnettu kauniista luonnostaan, joka tarjoaa monipuolisia maisemia ja mahdollisuuksia ulkoiluun ja luonnon tutkimiseen. Maassa on yli 180 000 j\u00e4rve\u00e4 ja tuhansia saaria, jotka tarjoavat upeat puitteet veneilyyn, kalastukseen ja muuhun vesiel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Suomen mets\u00e4t ovat my\u00f6s tunnettuja ja niiss\u00e4 voi patikoida, marjastaa ja sienest\u00e4\u00e4. Talvisin Suomi muuttuu lumiseksi paratiisiksi, j<\/p>\n<\/div>\n

\n

Autismikirjo ja koulunk\u00e4ynti<\/h2>\n

Autismikirjo on termi, joka kuvaa laajaa kirjoa erilaisia autismikirjon h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. N\u00e4ihin h\u00e4iri\u00f6ihin kuuluvat muun muassa autismi, Aspergerin oireyhtym\u00e4 ja atyyppinen autismi. N\u00e4iden h\u00e4iri\u00f6iden yhteisen\u00e4 piirteen\u00e4 on vaikeus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kommunikoinnissa ja toistuvissa k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleissa.<\/p>\n

Koulunk\u00e4ynti autismikirjon lapsille ja nuorille voi olla haastavaa, mutta samalla my\u00f6s eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 heid\u00e4n kehityksens\u00e4 ja tulevaisuutensa kannalta. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jokainen autismikirjon lapsi on yksil\u00f6llinen ja tarvitsee yksil\u00f6llist\u00e4 tukea ja ohjausta koulunk\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen askel onkin tunnistaa lapsen yksil\u00f6lliset tarpeet ja vahvuudet. T\u00e4m\u00e4 auttaa opettajia ja muita koulun henkil\u00f6kuntaan kuuluvia l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n parhaan mahdollisen tavan tukea lapsen<\/p>\n<\/div>\n

\n

Autismikirjo voi vaikuttaa yksil\u00f6n oppimiseen ja koulunk\u00e4yntiin<\/h2>\n

Autismikirjo on neurobiologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se voi my\u00f6s vaikuttaa yksil\u00f6n oppimiseen ja koulunk\u00e4yntiin. Autismikirjon omaavat lapset ja nuoret tarvitsevat usein erityist\u00e4 tukea ja strategioita, jotta he voivat menesty\u00e4 koulussa.<\/p>\n

Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 tukimuodoista on yksil\u00f6llinen opetussuunnitelma (IOP), joka laaditaan yhdess\u00e4 lapsen, vanhempien ja opettajien kanssa. IOP:ssa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n lapsen tarpeet ja tavoitteet sek\u00e4 suunnitellaan tarvittavat tukitoimet ja sopeutukset. T\u00e4m\u00e4 auttaa varmistamaan, ett\u00e4 lapsi saa tarvitsemansa tuen ja ett\u00e4 h\u00e4nen oppimisensa on mahdollisimman tehokasta.<\/p>\n

Toinen t\u00e4rke\u00e4 tukimuoto on erityisopetus, joka voi tapahtua joko erityisluokassa tai integroidusti.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Autismikirjo: Yleiskatsaus ja oireet Autismikirjo on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se on osa laajempaa autismikirjon h\u00e4iri\u00f6iden (ASD) ryhm\u00e4\u00e4, johon…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3358,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false},"categories":[849],"tags":[],"yoast_head":"\nAutismikirjo - Mieli Testi<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Autismikirjo - Mieli Testi\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Autismikirjo: Yleiskatsaus ja oireet Autismikirjo on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se on osa laajempaa autismikirjon h\u00e4iri\u00f6iden (ASD) ryhm\u00e4\u00e4, johon...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Mieli Testi\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-02-24T05:30:36+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-02-24T09:31:02+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Mieli Testi\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/\",\"name\":\"Mieli Testi\",\"description\":\"Blogi mielen h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"ImageObject\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/#primaryimage\",\"inLanguage\":\"fi\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/image-49.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/image-49.png\",\"width\":256,\"height\":256},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/#webpage\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/\",\"name\":\"Autismikirjo - Mieli Testi\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/#primaryimage\"},\"datePublished\":\"2025-02-24T05:30:36+00:00\",\"dateModified\":\"2025-02-24T09:31:02+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Autismikirjo\"}]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490\",\"name\":\"Mieli Testi\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#personlogo\",\"inLanguage\":\"fi\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Mieli Testi\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\"],\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/author\/diagnostyka-umyslu\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Autismikirjo - Mieli Testi","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Autismikirjo - Mieli Testi","og_description":"Autismikirjo: Yleiskatsaus ja oireet Autismikirjo on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se on osa laajempaa autismikirjon h\u00e4iri\u00f6iden (ASD) ryhm\u00e4\u00e4, johon...","og_url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/","og_site_name":"Mieli Testi","article_published_time":"2025-02-24T05:30:36+00:00","article_modified_time":"2025-02-24T09:31:02+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Mieli Testi","Arvioitu lukuaika":"5 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/","name":"Mieli Testi","description":"Blogi mielen h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"ImageObject","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/#primaryimage","inLanguage":"fi","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/image-49.png","contentUrl":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/image-49.png","width":256,"height":256},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/#webpage","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/","name":"Autismikirjo - Mieli Testi","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/#primaryimage"},"datePublished":"2025-02-24T05:30:36+00:00","dateModified":"2025-02-24T09:31:02+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismikirjo\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Autismikirjo"}]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490","name":"Mieli Testi","image":{"@type":"ImageObject","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#personlogo","inLanguage":"fi","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g","caption":"Mieli Testi"},"sameAs":["https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog"],"url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/author\/diagnostyka-umyslu\/"}]}},"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3351"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3351"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3351\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3355,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3351\/revisions\/3355"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3358"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3351"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3351"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3351"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}