{"id":3038,"date":"2025-01-25T07:00:46","date_gmt":"2025-01-25T06:00:46","guid":{"rendered":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/"},"modified":"2025-01-25T10:39:42","modified_gmt":"2025-01-25T09:39:42","slug":"miten-paasee-adhd-tutkimuksiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/","title":{"rendered":"Miten p\u00e4\u00e4see ADHD tutkimuksiin"},"content":{"rendered":"
\n
\n

ADHD:n diagnosointi ja tutkimukset – mit\u00e4 ne pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n?<\/h2>\n

ADHD eli tarkkaavaisuuden ja yliaktiivisuuden h\u00e4iri\u00f6 on yleinen neurobiologinen h\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa noin 5%:iin lapsista ja aikuisista. Se ilmenee vaikeutena keskitty\u00e4, ylivilkkautena ja impulsiivisuutena. ADHD:n diagnosointi ja tutkimukset ovat t\u00e4rkeit\u00e4, jotta h\u00e4iri\u00f6 voidaan tunnistaa ja hoitaa asianmukaisesti.<\/p>\n

ADHD:n diagnosointi alkaa yleens\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen tekem\u00e4ll\u00e4 perusteellisella haastattelulla. Haastattelussa selvitet\u00e4\u00e4n potilaan oireiden luonnetta, kestoa ja vaikeusastetta. Lis\u00e4ksi selvitet\u00e4\u00e4n mahdollisia muita oireita ja niiden vaikutusta potilaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Haastattelussa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi my\u00f6s potilaan perheen ja l\u00e4heisten havaintoja ja kokemuksia.<\/p>\n

Haastattelun lis\u00e4ksi ADHD:n diagnosointiin kuuluu usein my\u00f6s neuropsykologinen tutkimus. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa erilaisten testien ja kyselylomakkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, joiden avulla voidaan arvioida potilaan kognitiivisia toimintoja, kuten tarkkaavuutta, muistia ja toiminnanohjausta. Neuropsykologinen tutkimus auttaa selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, onko potilaalla muita mahdollisia oireita tai h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, jotka voivat vaikuttaa ADHD:n diagnosointiin ja hoitoon.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi ADHD:n diagnosointiin voi kuulua my\u00f6s fyysinen tutkimus, jossa tarkastellaan potilaan yleist\u00e4 terveydentilaa ja mahdollisia muita fyysisi\u00e4 oireita. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 jotkut fyysiset sairaudet voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin ADHD.<\/p>\n

Diagnoosin tekemiseen tarvitaan my\u00f6s tietoa potilaan oireiden esiintymisest\u00e4 eri ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, kuten kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa yhteisty\u00f6t\u00e4 potilaan ja h\u00e4nen l\u00e4heistens\u00e4, kuten vanhempien ja opettajien, kanssa. Heilt\u00e4 pyydet\u00e4\u00e4n tietoa potilaan k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 ja oireiden esiintymisest\u00e4 eri tilanteissa.<\/p>\n

ADHD:n diagnosointiin kuuluu my\u00f6s muiden mahdollisten h\u00e4iri\u00f6iden ja sairauksien poissulkeminen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa esimerkiksi ve<\/p>\n<\/div>\n

\n

Miten ADHD:n tutkimuksiin p\u00e4\u00e4see ja mit\u00e4 odottaa tutkimusk\u00e4ynnilt\u00e4?<\/h2>\n

ADHD eli tarkkaavaisuuden ja yliaktiivisuuden h\u00e4iri\u00f6 on yleinen neurobiologinen h\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa noin 5 prosenttiin lapsista ja noin 2,5 prosenttiin aikuisista. ADHD:n oireet voivat vaihdella henkil\u00f6st\u00e4 toiseen, mutta yleisimpi\u00e4 oireita ovat tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn vaikeudet, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. ADHD:n diagnosointi ja hoito vaativat usein moniammatillista l\u00e4hestymistapaa, ja siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 tutkimuksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen askel ADHD:n tutkimuksiin p\u00e4\u00e4semisess\u00e4 on ottaa yhteytt\u00e4 terveydenhuollon ammattilaiseen, kuten l\u00e4\u00e4k\u00e4riin, psykologiin tai kouluterveydenhoitajaan. He voivat arvioida oireiden vakavuutta ja ohjata tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Usein ADHD:n tutkimuksiin p\u00e4\u00e4see my\u00f6s koulun kautta, jos opettaja tai vanhemmat huomaavat lapsessa oireita, jotka viittaavat ADHD:hen.<\/p>\n

Ennen varsinaisia tutkimuksia l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tai psykologi tekee haastattelun, jossa selvitet\u00e4\u00e4n lapsen tai aikuisen oireiden kesto ja vakavuus sek\u00e4 niiden vaikutus arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tehd\u00e4\u00e4n usein kyselylomakkeita, joilla selvitet\u00e4\u00e4n oireiden esiintyvyytt\u00e4 ja vaikeusastetta. Lapsen kohdalla my\u00f6s vanhemmat ja opettajat t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 lomakkeita.<\/p>\n

Tutkimusk\u00e4ynnill\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s neuropsykologinen tutkimus, jossa selvitet\u00e4\u00e4n muun muassa tarkkaavuutta, keskittymiskyky\u00e4 ja impulsiivisuutta. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu yleens\u00e4 erilaisten teht\u00e4vien ja testien avulla. Lis\u00e4ksi voidaan tehd\u00e4 fyysinen tutkimus, jossa suljetaan pois mahdolliset muut syyt oireille.<\/p>\n

ADHD:n tutkimuksissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein my\u00f6s erilaisia kyselylomakkeita ja haastatteluja, joilla selvitet\u00e4\u00e4n lapsen tai aikuisen el\u00e4m\u00e4ntilannetta ja mahdollisia muita oireita. T\u00e4m\u00e4 auttaa kokonaisvaltaisen kuvan muodostamisessa ja oikean diagnoosin tekemisess\u00e4.<\/p>\n

Tutkimusk\u00e4ynnill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lapsi tai aiku<\/p>\n<\/div>\n

\n

ADHD:n tutkimusprosessi lapsilla ja aikuisilla – mit\u00e4 eroja on?<\/h2>\n

ADHD eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaush\u00e4iri\u00f6 on yleinen neurobiologinen h\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa lapsiin ja aikuisiin. Se ilmenee vaikeutena keskitty\u00e4, ylivilkkautena ja impulsiivisuutena. ADHD:n diagnosointi ja hoito on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta henkil\u00f6 pystyy selviytym\u00e4\u00e4n arjessaan ja saamaan tarvittavaa tukea.<\/p>\n

ADHD:n tutkimusprosessi lapsilla ja aikuisilla on samankaltainen, mutta siin\u00e4 on my\u00f6s eroja. Lapsilla ADHD:n oireet tulevat yleens\u00e4 esiin jo varhaisessa vaiheessa, kun taas aikuisilla ne voivat ilmet\u00e4 vasta my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 lapsilla on usein enemm\u00e4n tilaisuuksia ja mahdollisuuksia oireiden havaitsemiseen esimerkiksi koulussa ja p\u00e4iv\u00e4kodissa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen askel ADHD:n tutkimuksessa on oireiden havaitseminen ja niiden vakavuuden arviointi. T\u00e4m\u00e4 voi tapahtua esimerkiksi koulussa, terveyskeskuksessa tai lastenneuvolassa. Lapsen oireita tarkkaillaan ja arvioidaan esimerkiksi k\u00e4ytt\u00e4ytymisen, keskittymiskyvyn ja impulsiivisuuden suhteen. Aikuisilla oireiden havaitseminen voi olla vaikeampaa, sill\u00e4 heill\u00e4 on usein kehittyneempi\u00e4 keinoja peitt\u00e4\u00e4 oireitaan ja sopeutua ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Toinen vaihe ADHD:n tutkimuksessa on haastattelu. Lapsen kohdalla haastattelu tehd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 vanhempien ja opettajien kanssa, kun taas aikuisilla haastattelu tehd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 yksil\u00f6llisesti. Haastattelussa selvitet\u00e4\u00e4n tarkemmin oireiden esiintymist\u00e4 ja niiden vaikutusta lapsen tai aikuisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi selvitet\u00e4\u00e4n mahdollisia muita oireita ja taustalla vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Kolmas vaihe ADHD:n tutkimuksessa on neuropsykologinen tutkimus. T\u00e4m\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 lapsille ja aikuisille, joilla on vaikeuksia oppimisessa tai muissa kognitiivisissa toiminnoissa. Neuropsykologisessa tutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n muun muassa tarkkaavuutta, muistia ja toiminnanohjausta. T\u00e4m\u00e4 auttaa erottamaan ADHD:n muista mahdollisista h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 ja tarkent<\/p>\n<\/div>\n

\n

Milloin kannattaa hakeutua ADHD:n tutkimuksiin ja mist\u00e4 apua saa?<\/h2>\n

ADHD eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaush\u00e4iri\u00f6 on yleinen neurobiologinen h\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa noin 5 prosenttiin lapsista ja noin 2,5 prosenttiin aikuisista. Se aiheuttaa vaikeuksia keskittymisess\u00e4, impulsiivisuudessa ja ylivilkkaudessa. ADHD voi vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti henkil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja arkeen, ja siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hakeutua tutkimuksiin ja saada tarvittavaa apua.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen askel ADHD:n tutkimuksiin hakeutumisessa on tunnistaa oireet ja niiden vaikutus omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. ADHD:n oireet voivat vaihdella henkil\u00f6st\u00e4 toiseen, mutta yleisimpi\u00e4 oireita ovat vaikeudet keskittymisess\u00e4 ja tarkkaavaisuudessa, impulsiivisuus ja ylivilkkaus. N\u00e4iden oireiden lis\u00e4ksi ADHD voi aiheuttaa vaikeuksia esimerkiksi ajanhallinnassa, j\u00e4rjestelm\u00e4llisyydess\u00e4 ja sosiaalisissa tilanteissa. Oireet voivat ilmet\u00e4 eri tavoin eri ik\u00e4kausina, joten on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa ne ja hakeutua tarvittaessa tutkimuksiin.<\/p>\n

ADHD:n tutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos oireet aiheuttavat merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikeuksia arjessa ja vaikuttavat esimerkiksi koulunk\u00e4yntiin, ty\u00f6ntekoon tai ihmissuhteisiin. My\u00f6s jos ep\u00e4ilee, ett\u00e4 lapsella tai itsell\u00e4 voi olla ADHD, on hyv\u00e4 hakeutua tutkimuksiin. ADHD:n diagnosointiin tarvitaan usein moniammatillinen tiimi, johon kuuluu esimerkiksi psykologi, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Tutkimuksissa selvitet\u00e4\u00e4n oireiden lis\u00e4ksi my\u00f6s mahdollisia muita tekij\u00f6it\u00e4, jotka voivat vaikuttaa henkil\u00f6n toimintakykyyn.<\/p>\n

ADHD:n tutkimuksiin voi hakeutua esimerkiksi omalta terveysasemalta tai yksityiselt\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4riasemalta. Tutkimuksia tekev\u00e4t my\u00f6s erikoistuneet ADHD-klinikat ja -yksik\u00f6t. Tutkimuksiin hakeutuminen ei vaadi l\u00e4hetett\u00e4, mutta on hyv\u00e4 keskustella asiasta ensin esimerkiksi omal\u00e4\u00e4k\u00e4rin kanssa. Tutkimuksissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi henkil\u00f6n oireita ja niiden vaikutusta arkeen, ja tarvittaessa tehd\u00e4\u00e4n<\/p>\n<\/div>\n

\n

ADHD:n tutkimusten tulokset ja niiden vaikutus hoitoon ja arkeen<\/h2>\n

ADHD eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaush\u00e4iri\u00f6 on yleinen neurobiologinen h\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa noin 5%:iin lapsista ja noin 2,5%:iin aikuisista. Se aiheuttaa vaikeuksia keskittymisess\u00e4, impulsiivisuudessa ja ylivilkkaudessa. ADHD:n tutkimukset ovat olleet t\u00e4rkeit\u00e4 sen ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 ja hoitomuotojen kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

ADHD:n tutkimuksissa on l\u00f6ydetty useita geneettisi\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6it\u00e4, jotka voivat vaikuttaa h\u00e4iri\u00f6n kehittymiseen. Esimerkiksi perim\u00e4ss\u00e4 on havaittu useita geenivariantteja, jotka voivat altistaa ADHD:lle. Lis\u00e4ksi raskauden aikaiset tekij\u00e4t, kuten tupakointi ja alkoholin k\u00e4ytt\u00f6, voivat lis\u00e4t\u00e4 riski\u00e4 sairastua ADHD:hen.<\/p>\n

Tutkimusten avulla on my\u00f6s selvitetty, miten ADHD vaikuttaa aivojen toimintaan ja rakenteeseen. On havaittu, ett\u00e4 ADHD-potilailla on usein poikkeavuuksia aivojen toiminnassa ja tiettyjen aivoalueiden koon ja toiminnan v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tieto on auttanut ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin h\u00e4iri\u00f6n biologista taustaa ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia hoitomuotoja.<\/p>\n

ADHD:n tutkimukset ovat my\u00f6s vaikuttaneet hoitomuotojen kehitt\u00e4miseen ja parantamiseen. Tutkimusten avulla on l\u00f6ydetty tehokkaita l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, kuten stimulantteja ja ei-stimulantteja, jotka voivat auttaa ADHD-oireiden hallinnassa. Lis\u00e4ksi on tutkittu muita hoitomuotoja, kuten k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapiaa ja ravitsemuksen vaikutusta ADHD:hen.<\/p>\n

Tutkimusten tulokset ovat my\u00f6s vaikuttaneet ADHD:n diagnosointiin ja hoitoon liittyviin suosituksiin. Esimerkiksi American Academy of Pediatrics (AAP) on p\u00e4ivitt\u00e4nyt suosituksiaan ADHD:n diagnosoinnista ja hoidosta uusimman tutkimustiedon perusteella. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa ja tukea arkeensa.<\/p>\n

ADHD:n tutkimusten tulokset ovat my\u00f6s vaikuttaneet siihen, miten h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ja siihen suhtaudutaan yhteiskunnassa. Aiemmin ADHD n\u00e4htiin usein vain laps<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

ADHD:n diagnosointi ja tutkimukset – mit\u00e4 ne pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n? ADHD eli tarkkaavaisuuden ja yliaktiivisuuden h\u00e4iri\u00f6 on yleinen neurobiologinen h\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa noin 5%:iin lapsista ja…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2902,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false},"categories":[780],"tags":[],"yoast_head":"\nMiten p\u00e4\u00e4see ADHD tutkimuksiin - Mieli Testi<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Miten p\u00e4\u00e4see ADHD tutkimuksiin - Mieli Testi\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"ADHD:n diagnosointi ja tutkimukset – mit\u00e4 ne pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n? ADHD eli tarkkaavaisuuden ja yliaktiivisuuden h\u00e4iri\u00f6 on yleinen neurobiologinen h\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa noin 5%:iin lapsista ja...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Mieli Testi\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-01-25T06:00:46+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-01-25T09:39:42+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:image\" content=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_adhd_41.webp\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Mieli Testi\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/\",\"name\":\"Mieli Testi\",\"description\":\"Blogi mielen h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"ImageObject\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/#primaryimage\",\"inLanguage\":\"fi\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_adhd_41.webp\",\"contentUrl\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_adhd_41.webp\",\"width\":1024,\"height\":1024},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/#webpage\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/\",\"name\":\"Miten p\u00e4\u00e4see ADHD tutkimuksiin - Mieli Testi\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/#primaryimage\"},\"datePublished\":\"2025-01-25T06:00:46+00:00\",\"dateModified\":\"2025-01-25T09:39:42+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Miten p\u00e4\u00e4see ADHD tutkimuksiin\"}]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490\",\"name\":\"Mieli Testi\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#personlogo\",\"inLanguage\":\"fi\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Mieli Testi\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\"],\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/author\/diagnostyka-umyslu\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Miten p\u00e4\u00e4see ADHD tutkimuksiin - Mieli Testi","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Miten p\u00e4\u00e4see ADHD tutkimuksiin - Mieli Testi","og_description":"ADHD:n diagnosointi ja tutkimukset – mit\u00e4 ne pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n? ADHD eli tarkkaavaisuuden ja yliaktiivisuuden h\u00e4iri\u00f6 on yleinen neurobiologinen h\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa noin 5%:iin lapsista ja...","og_url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/","og_site_name":"Mieli Testi","article_published_time":"2025-01-25T06:00:46+00:00","article_modified_time":"2025-01-25T09:39:42+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_image":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_adhd_41.webp","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Mieli Testi","Arvioitu lukuaika":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/","name":"Mieli Testi","description":"Blogi mielen h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"ImageObject","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/#primaryimage","inLanguage":"fi","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_adhd_41.webp","contentUrl":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_adhd_41.webp","width":1024,"height":1024},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/#webpage","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/","name":"Miten p\u00e4\u00e4see ADHD tutkimuksiin - Mieli Testi","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/#primaryimage"},"datePublished":"2025-01-25T06:00:46+00:00","dateModified":"2025-01-25T09:39:42+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/adhd\/miten-paasee-adhd-tutkimuksiin\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Miten p\u00e4\u00e4see ADHD tutkimuksiin"}]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490","name":"Mieli Testi","image":{"@type":"ImageObject","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#personlogo","inLanguage":"fi","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g","caption":"Mieli Testi"},"sameAs":["https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog"],"url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/author\/diagnostyka-umyslu\/"}]}},"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3038"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3038"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3038\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3039,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3038\/revisions\/3039"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2902"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3038"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3038"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3038"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}