{"id":2991,"date":"2025-01-12T06:30:40","date_gmt":"2025-01-12T05:30:40","guid":{"rendered":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/"},"modified":"2025-01-13T08:53:43","modified_gmt":"2025-01-13T07:53:43","slug":"miten-autismi-todetaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/","title":{"rendered":"Miten autismi todetaan"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Autismin oireet ja niiden tunnistaminen lapsilla<\/h2>\n

Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa lapsen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee yleens\u00e4 jo varhaislapsuudessa ja vaikuttaa lapsen el\u00e4m\u00e4\u00e4n koko h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan. Autismin oireet voivat vaihdella lapsen yksil\u00f6llisist\u00e4 ominaisuuksista ja vaikeusasteesta riippuen, mutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa ne mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta lapsi saa tarvitsemansa tuen ja avun.<\/p>\n

Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 autismin oireista on vaikeus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Lapset, joilla on autismi, eiv\u00e4t usein osaa lukea toisten ihmisten tunteita ja eleit\u00e4 tai ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sosiaalisia normeja. He voivat my\u00f6s olla vaikeuksissa luomaan ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yst\u00e4vyyssuhteita. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 heill\u00e4 on vaikeuksia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisten ihmisten ajatuksia ja tunteita, mik\u00e4 vaikeuttaa heit\u00e4 osallistumaan sosiaalisiin tilanteisiin.<\/p>\n

Toinen yleinen oire on vaikeus kommunikoinnissa. Lapset, joilla on autismi, voivat olla my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 puhumaan tai heill\u00e4 voi olla vaikeuksia oppia kielt\u00e4. He voivat my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ep\u00e4tavallisia eleit\u00e4 tai \u00e4\u00e4ni\u00e4 kommunikoidessaan. Jotkut lapset voivat my\u00f6s olla t\u00e4ysin sanattomia ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viittomakielt\u00e4 tai kuvakommunikaatiota kommunikoidessaan. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 kaikki lapset, joilla on autismi, eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4rsi kommunikointivaikeuksista, mutta se on yleinen oire.<\/p>\n

Kolmas t\u00e4rke\u00e4 oire on rajoittuneet ja toistuvat k\u00e4ytt\u00e4ytymismallit. Lapset, joilla on autismi, voivat olla hyvin kiinnostuneita tietyst\u00e4 aiheesta tai aktiviteetista ja he voivat toistaa samaa toimintaa tai puhua samasta aiheesta jatkuvasti. He voivat my\u00f6s olla hyvin tarkkoja rutiineistaan ja muutoksista voi aiheutua suurta ahdistusta. Lis\u00e4ksi he voivat olla hyvin herkki\u00e4 aistiyliherkkyyksille, kuten \u00e4\u00e4nille, valoille tai kosketukselle.<\/p>\n

Muita mahdollisia oireita ovat motoriset vaikeudet,<\/p>\n<\/div>\n

\n

Diagnoosin saaminen: miten autismi todetaan l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolla?<\/h2>\n

Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se voi ilmet\u00e4 hyvin erilaisina oireina ja vaikeusasteina, mik\u00e4 tekee diagnoosin saamisesta haastavaa. Diagnoosin saaminen on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta yksil\u00f6 voi saada tarvitsemaansa tukea ja hoitoa.<\/p>\n

Autismin diagnoosin saaminen tapahtuu yleens\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolla. Ensimm\u00e4inen askel on yleens\u00e4 perhel\u00e4\u00e4k\u00e4rin tai lastenl\u00e4\u00e4k\u00e4rin tapaaminen, joka arvioi lapsen tai aikuisen oireita ja kehityst\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 potilaan erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolle, jossa tehd\u00e4\u00e4n tarkempi arviointi.<\/p>\n

Autismin diagnoosin saamiseen tarvitaan usein moniammatillinen tiimi, johon kuuluu esimerkiksi lastenpsykiatri, psykologi, puheterapeutti ja toimintaterapeutti. Heid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n on arvioida yksil\u00f6n kehityst\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista ja tehd\u00e4 yhteinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s diagnoosista.<\/p>\n

Diagnoosin saamiseen tarvitaan my\u00f6s tiettyjen kriteerien t\u00e4yttymist\u00e4. Autismin diagnoosin saamiseksi t\u00e4ytyy olla olemassa tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4 oireita ja vaikeuksia, jotka vaikuttavat yksil\u00f6n toimintakykyyn ja el\u00e4m\u00e4nlaatuun. N\u00e4it\u00e4 oireita voivat olla esimerkiksi vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, toistuva ja rajoittunut k\u00e4ytt\u00e4ytyminen sek\u00e4 vaikeudet kommunikoinnissa.<\/p>\n

Diagnoosin saamiseen liittyy my\u00f6s erilaisia testej\u00e4 ja arviointimenetelmi\u00e4. N\u00e4it\u00e4 voivat olla esimerkiksi havainnointi, haastattelut ja erilaiset kyselylomakkeet. N\u00e4iden avulla l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja muut asiantuntijat voivat saada tarkempaa tietoa yksil\u00f6n oireista ja vaikeuksista.<\/p>\n

Diagnoosin saamiseen liittyy my\u00f6s huolellinen taustatietojen ker\u00e4\u00e4minen. T\u00e4m\u00e4 voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 esimerkiksi lapsen tai aikuisen kehityshistorian, perheen taustan ja mahdolliset aiemmat l\u00e4\u00e4ketieteell<\/p>\n<\/div>\n

\n

Autismin kirjo ja sen eri ilmenemismuodot<\/h2>\n

Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se on laaja kirjo h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, joita kutsutaan my\u00f6s autismin kirjoksi. Autismin kirjoon kuuluu useita erilaisia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, jotka vaihtelevat liev\u00e4st\u00e4 vaikeaan.<\/p>\n

Yksi autismin kirjon h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 on Aspergerin oireyhtym\u00e4. T\u00e4m\u00e4 h\u00e4iri\u00f6 ilmenee yleens\u00e4 lievemp\u00e4n\u00e4 muotona kuin muut autismin kirjon h\u00e4iri\u00f6t. Aspergerin oireyhtym\u00e4ss\u00e4 yksil\u00f6ll\u00e4 on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa, mutta heill\u00e4 ei yleens\u00e4 ole viiv\u00e4stynytt\u00e4 kielenkehityst\u00e4. He voivat my\u00f6s olla hyvin kiinnostuneita tietyst\u00e4 aiheesta ja omistautua sille t\u00e4ysin.<\/p>\n

Toinen autismin kirjon h\u00e4iri\u00f6 on lapsuuden hajavaisen kehityksen h\u00e4iri\u00f6 (PDD-NOS). T\u00e4m\u00e4 h\u00e4iri\u00f6 ilmenee yleens\u00e4 liev\u00e4n\u00e4 muotona, jossa yksil\u00f6ll\u00e4 on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa, mutta heill\u00e4 ei t\u00e4ytty kaikkia Aspergerin oireyhtym\u00e4n tai autismin diagnoosin kriteereit\u00e4. PDD-NOS:lla voi olla my\u00f6s muita oireita, kuten toistuvia liikkeit\u00e4 tai kiinnostuksen kohteita.<\/p>\n

Autismin kirjon h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 vakavin on autismin h\u00e4iri\u00f6. T\u00e4m\u00e4 h\u00e4iri\u00f6 ilmenee yleens\u00e4 vaikeana muotona, jossa yksil\u00f6ll\u00e4 on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kommunikoinnissa ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4. Heill\u00e4 voi olla my\u00f6s viiv\u00e4stynytt\u00e4 kielenkehityst\u00e4 ja toistuvia liikkeit\u00e4 tai kiinnostuksen kohteita. Autismin h\u00e4iri\u00f6\u00f6n liittyy usein my\u00f6s \u00e4lyllinen kehitysvamma.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi autismin kirjoon kuuluu my\u00f6s muita harvinaisempia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, kuten Rettin oireyhtym\u00e4 ja lapsuuden hajavaisen kehityksen h\u00e4iri\u00f6, jotka vaikuttavat yksil\u00f6n kehitykseen ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen.<\/p>\n

Autismin kirjon h\u00e4iri\u00f6iden ilmenemismuodot voivat vaihdella yksil\u00f6itt\u00e4in ja ne voivat my\u00f6s muuttua i\u00e4n my\u00f6t<\/p>\n<\/div>\n

\n

Miten vanhemmat voivat havaita autismin merkkej\u00e4 lapsessaan?<\/h2>\n

Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa lapsen kykyyn kommunikoida ja sosiaalistua. Se voi my\u00f6s aiheuttaa toistuvia k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleja ja rajoittuneita kiinnostuksen kohteita. Vaikka autismi voi ilmet\u00e4 eri tavoin eri lapsilla, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vanhemmat ovat tietoisia mahdollisista merkeist\u00e4 ja oireista, jotta lapsi voidaan diagnosoida ja saada tarvittavaa hoitoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen askel autismin havaitsemisessa on vanhempien tarkkaavaisuus lapsen kehityksess\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa, mutta on olemassa tiettyj\u00e4 merkkej\u00e4, jotka voivat viitata autismin mahdollisuuteen. Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 merkeist\u00e4 on viive kommunikoinnissa ja kielellisess\u00e4 kehityksess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi ilmet\u00e4 esimerkiksi siin\u00e4, ett\u00e4 lapsi ei vastaa nimeens\u00e4 tai ei osoita kiinnostusta toisten ihmisten puheeseen. Lapsi voi my\u00f6s olla vaikeuksissa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen eleit\u00e4 ja ilmeit\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen eleit\u00e4 ja ilmeit\u00e4 kommunikoidessaan.<\/p>\n

Toinen merkki, joka voi viitata autismin mahdollisuuteen, on sosiaalisten taitojen puute. Autistisilla lapsilla voi olla vaikeuksia muodostaa ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sosiaalisia suhteita ik\u00e4tovereihinsa. He voivat my\u00f6s osoittaa v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 kiinnostusta toisten lasten seurassa leikkimiseen ja voivat mieluummin leikki\u00e4 yksin. Lis\u00e4ksi he voivat osoittaa vaikeuksia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen toisten tunteita ja reaktioita.<\/p>\n

Kolmas merkki, joka voi viitata autismin mahdollisuuteen, on rajoittuneet ja toistuvat k\u00e4ytt\u00e4ytymismallit. T\u00e4m\u00e4 voi ilmet\u00e4 esimerkiksi tiettyjen esineiden tai lelujen voimakkaana kiinnostuksena tai tiettyjen rutiinien noudattamisena. Autistiset lapset voivat my\u00f6s osoittaa ep\u00e4tavallisia liikkeit\u00e4, kuten k\u00e4sien heiluttelua tai kehon keinuttelua.<\/p>\n

On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 merkit eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita, ett\u00e4 lapsella on autismi. Monet lapset voivat<\/p>\n<\/div>\n

\n

Autismin diagnosointi aikuisi\u00e4ll\u00e4: mit\u00e4 testej\u00e4 ja arviointeja tehd\u00e4\u00e4n?<\/h2>\n

Autismin diagnosointi aikuisi\u00e4ll\u00e4 voi olla haastavaa, sill\u00e4 oireet voivat olla lievempi\u00e4 tai peitty\u00e4 aikuisi\u00e4n sosiaalisiin rooleihin ja vastuisiin. T\u00e4m\u00e4n vuoksi diagnoosin saaminen voi kest\u00e4\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n ja vaatia useampia testej\u00e4 ja arviointeja.<\/p>\n

Yleisesti ottaen aikuisi\u00e4n autismidiagnoosi tehd\u00e4\u00e4n moniammatillisessa tiimiss\u00e4, johon kuuluu esimerkiksi psykologi, psykiatri ja puheterapeutti. He tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 ja ker\u00e4\u00e4v\u00e4t tietoa eri l\u00e4hteist\u00e4, kuten potilaalta itselt\u00e4\u00e4n, h\u00e4nen l\u00e4heisilt\u00e4\u00e4n ja mahdollisesti aiemmilta hoitokontakteilta.<\/p>\n

Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 osista aikuisi\u00e4n autismidiagnoosia on haastattelu. Potilaalta kysyt\u00e4\u00e4n h\u00e4nen lapsuudestaan ja nuoruudestaan, sosiaalisista suhteistaan, harrastuksistaan ja ty\u00f6historiastaan. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kartoitetaan h\u00e4nen nykyist\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilannettaan ja mahdollisia oireita, kuten toistuvia rutiineja ja kiinnostuksen kohteita.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi tehd\u00e4\u00e4n useita erilaisia testej\u00e4 ja arviointeja, jotka auttavat tunnistamaan mahdollisen autismikirjon h\u00e4iri\u00f6n. Yleisimpi\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 ovat ADOS (Autism Diagnostic Observation Schedule) ja ADI-R (Autism Diagnostic Interview-Revised). N\u00e4m\u00e4 ovat strukturoituja haastatteluita, joissa tarkastellaan potilaan k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja kommunikaatiota erilaisissa tilanteissa.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi voidaan tehd\u00e4 kognitiivisia testej\u00e4, kuten WAIS (Wechsler Adult Intelligence Scale) ja WISC (Wechsler Intelligence Scale for Children), jotka mittaavat potilaan \u00e4lyllisi\u00e4 kykyj\u00e4 ja mahdollisia poikkeavuuksia niiss\u00e4. My\u00f6s puheterapeutti voi tehd\u00e4 arvioinnin potilaan kielellisist\u00e4 taidoista ja kommunikaatiosta.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4 osa aikuisi\u00e4n autismidiagnoosia on havainnointi. Tiimi seuraa potilasta erilaisissa tilanteissa ja tarkkailee h\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n ja vuorovaikutustaan muiden kanssa. T\u00e4m\u00e4 auttaa tunnistamaan mahdollisia oireita, kuten vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa.<\/p>\n

Kaikki n\u00e4m\u00e4 testit ja arvioinnit auttavat tiimi\u00e4 saamaan<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Autismin oireet ja niiden tunnistaminen lapsilla Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa lapsen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee yleens\u00e4 jo varhaislapsuudessa ja vaikuttaa…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2833,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false},"categories":[849],"tags":[],"yoast_head":"\nMiten autismi todetaan - Mieli Testi<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Miten autismi todetaan - Mieli Testi\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Autismin oireet ja niiden tunnistaminen lapsilla Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa lapsen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee yleens\u00e4 jo varhaislapsuudessa ja vaikuttaa...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Mieli Testi\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-01-12T05:30:40+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-01-13T07:53:43+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-94.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"256\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"256\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Mieli Testi\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/\",\"name\":\"Mieli Testi\",\"description\":\"Blogi mielen h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"ImageObject\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/#primaryimage\",\"inLanguage\":\"fi\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-94.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-94.png\",\"width\":256,\"height\":256},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/#webpage\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/\",\"name\":\"Miten autismi todetaan - Mieli Testi\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/#primaryimage\"},\"datePublished\":\"2025-01-12T05:30:40+00:00\",\"dateModified\":\"2025-01-13T07:53:43+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Miten autismi todetaan\"}]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490\",\"name\":\"Mieli Testi\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#personlogo\",\"inLanguage\":\"fi\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Mieli Testi\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\"],\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/author\/diagnostyka-umyslu\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Miten autismi todetaan - Mieli Testi","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Miten autismi todetaan - Mieli Testi","og_description":"Autismin oireet ja niiden tunnistaminen lapsilla Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa lapsen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee yleens\u00e4 jo varhaislapsuudessa ja vaikuttaa...","og_url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/","og_site_name":"Mieli Testi","article_published_time":"2025-01-12T05:30:40+00:00","article_modified_time":"2025-01-13T07:53:43+00:00","og_image":[{"width":256,"height":256,"url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-94.png","type":"image\/png"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Mieli Testi","Arvioitu lukuaika":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/","name":"Mieli Testi","description":"Blogi mielen h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"ImageObject","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/#primaryimage","inLanguage":"fi","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-94.png","contentUrl":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/image-94.png","width":256,"height":256},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/#webpage","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/","name":"Miten autismi todetaan - Mieli Testi","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/#primaryimage"},"datePublished":"2025-01-12T05:30:40+00:00","dateModified":"2025-01-13T07:53:43+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/miten-autismi-todetaan\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Miten autismi todetaan"}]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490","name":"Mieli Testi","image":{"@type":"ImageObject","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#personlogo","inLanguage":"fi","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g","caption":"Mieli Testi"},"sameAs":["https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog"],"url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/author\/diagnostyka-umyslu\/"}]}},"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2991"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2991"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2991\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2992,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2991\/revisions\/2992"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2833"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2991"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2991"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2991"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}