{"id":2990,"date":"2025-01-11T06:30:39","date_gmt":"2025-01-11T05:30:39","guid":{"rendered":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/"},"modified":"2025-01-13T08:54:07","modified_gmt":"2025-01-13T07:54:07","slug":"onko-minulla-autismi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/","title":{"rendered":"Onko minulla autismi"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Autismin oireet ja tunnistaminen – miten tied\u00e4n, onko minulla autismi?<\/h2>\n

Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee jo varhaislapsuudessa ja vaikuttaa yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4pi koko el\u00e4m\u00e4n. Autismin oireet voivat vaihdella suuresti yksil\u00f6st\u00e4 toiseen, ja siksi sen tunnistaminen voi olla haastavaa.<\/p>\n

Yleisimpi\u00e4 autismin oireita ovat vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa. Henkil\u00f6, jolla on autismi, voi esimerkiksi olla vaikeuksia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisten tunteita ja tarpeita, ja h\u00e4n saattaa olla hyvin suorapuheinen ja puheensa voi olla toistavaa. Lis\u00e4ksi h\u00e4n voi olla vaikeuksissa sosiaalisten tilanteiden tulkinnassa ja niiden s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Toinen yleinen oire on rajoittuneet ja toistuvat k\u00e4ytt\u00e4ytymismallit. Henkil\u00f6, jolla on autismi, saattaa esimerkiksi olla hyvin kiinnostunut tietyst\u00e4 aiheesta tai aktiviteetista ja keskitty\u00e4 siihen intensiivisesti. H\u00e4n voi my\u00f6s olla hyvin tarkka rutiineistaan ja muutoksista niiss\u00e4 voi seurata voimakkaita reaktioita. Lis\u00e4ksi h\u00e4n voi olla herkk\u00e4 aistiyliherkkyyksille, kuten \u00e4\u00e4nille, valoille tai kosketukselle.<\/p>\n

Autismin oireet voivat ilmet\u00e4 eriasteisina ja eri tavoin eri ihmisill\u00e4. Jotkut henkil\u00f6t voivat olla hyvin liev\u00e4sti oireilevia, kun taas toisilla oireet voivat olla hyvin voimakkaita ja vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Siksi autismin tunnistaminen voi olla haastavaa, ja diagnoosin tekeminen vaatii usein moniammatillista arviointia.<\/p>\n

Jos ep\u00e4ilet, ett\u00e4 sinulla tai l\u00e4heisell\u00e4si voisi olla autismi, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hakeutua ammattilaisen arvioon. Autismin diagnosointi perustuu tarkkaan arviointiin, jossa huomioidaan henkil\u00f6n kehityshistoria, k\u00e4ytt\u00e4ytymismallit ja oireiden vakavuus. Diagnoosin tekemiseen osallistuu yleens\u00e4 useita eri ammattilaisia, kuten l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, psykologi ja puheterapeutti.<\/p>\n

Autismin tunnist<\/p>\n<\/div>\n

\n

Autismin vaikutus arkeen ja sosiaalisiin suhteisiin<\/h2>\n

Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n kykyyn kommunikoida ja vuorovaikuttaa muiden ihmisten kanssa. Se vaikuttaa my\u00f6s yksil\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja tapaan k\u00e4sitell\u00e4 aisti\u00e4rsykkeit\u00e4. Autismi voi ilmet\u00e4 hyvin erilaisina oireina ja vaikeusasteina, ja siksi jokainen autistinen henkil\u00f6 on yksil\u00f6llinen ja tarvitsee yksil\u00f6llist\u00e4 tukea ja hoitoa.<\/p>\n

Autismin vaikutus arkeen ja sosiaalisiin suhteisiin voi olla hyvin merkitt\u00e4v\u00e4. Autistinen henkil\u00f6 voi kokea vaikeuksia esimerkiksi kommunikoinnissa ja vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. He voivat my\u00f6s olla hyvin herkki\u00e4 aisti\u00e4rsykkeille, kuten \u00e4\u00e4nille, valoille ja hajuille. T\u00e4m\u00e4 voi aiheuttaa heille ahdistusta ja vaikeuttaa heid\u00e4n kyky\u00e4\u00e4n osallistua sosiaalisiin tilanteisiin.<\/p>\n

Autistinen henkil\u00f6 voi my\u00f6s tarvita tarkkaa rutiinia ja ennakoitavuutta arjessaan. Muutokset ja yll\u00e4tykset voivat aiheuttaa heille suurta stressi\u00e4 ja ahdistusta. T\u00e4m\u00e4 voi vaikuttaa esimerkiksi koulunk\u00e4yntiin, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja muihin p\u00e4ivitt\u00e4isiin toimintoihin. Autistinen henkil\u00f6 voi my\u00f6s tarvita apua ja tukea arjen askareissa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n

Sosiaaliset suhteet voivat olla haastavia autistiselle henkil\u00f6lle. He voivat kokea vaikeuksia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sosiaalisia normeja ja vihjeit\u00e4, mik\u00e4 voi johtaa sosiaalisiin tilanteisiin liittyv\u00e4\u00e4n ahdistukseen ja ep\u00e4varmuuteen. Autistinen henkil\u00f6 voi my\u00f6s olla hyvin kiinnostunut tietyst\u00e4 aiheesta tai harrastuksesta, mik\u00e4 voi aiheuttaa vaikeuksia l\u00f6yt\u00e4\u00e4 samanhenkisi\u00e4 yst\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

Autismi voi my\u00f6s vaikuttaa perheenj\u00e4senten ja l\u00e4heisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. He voivat joutua sopeutumaan autistisen henkil\u00f6n tarpeisiin ja rutiineihin, mik\u00e4 voi aiheuttaa haasteita ja stressi\u00e4. Perheenj\u00e4senet ja l\u00e4heiset voivat my\u00f6s tarvita tukea ja ohjausta autistisen henkil\u00f6n kanssa toimimiseen.<\/p>\n

On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 autistinen henkil\u00f6 ei ole vain diagnoosinsa.<\/p>\n<\/div>\n

\n

Autismin diagnosointiprosessi ja hoitomahdollisuudet<\/h2>\n

Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee yleens\u00e4 varhaislapsuudessa ja vaikuttaa yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4pi koko el\u00e4m\u00e4n. Autismiin liittyy usein my\u00f6s muita oireita, kuten toistuva k\u00e4ytt\u00e4ytyminen, aistiyliherkkyydet ja rajoittuneet kiinnostuksen kohteet.<\/p>\n

Autismin diagnosointiprosessi on monivaiheinen ja vaatii usein moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4. Ensimm\u00e4inen askel on yleens\u00e4 vanhempien tai l\u00e4heisten huoli lapsen kehityksest\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen lapsi ohjataan yleens\u00e4 lastenneuvolaan tai terveyskeskukseen, jossa tehd\u00e4\u00e4n alustava arvio lapsen kehityksest\u00e4 ja mahdollisista oireista. Mik\u00e4li huoli jatkuu, lapsi ohjataan erikoissairaanhoitoon, jossa tehd\u00e4\u00e4n tarkempi arviointi.<\/p>\n

Autismin diagnoosi perustuu tarkkaan arviointiin lapsen k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4, kehityksest\u00e4 ja vuorovaikutuksesta. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s sulkea pois mahdolliset muut syyt oireille. Diagnoosin tekemisess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein erilaisia standardoituja arviointimenetelmi\u00e4, kuten ADOS (Autism Diagnostic Observation Schedule) ja ADI-R (Autism Diagnostic Interview-Revised). Lis\u00e4ksi vanhemmilta ja l\u00e4heisilt\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoa lapsen kehityksest\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4.<\/p>\n

Autismin hoitomahdollisuudet vaihtelevat yksil\u00f6llisesti ja riippuvat oireiden vakavuudesta ja yksil\u00f6n tarpeista. T\u00e4rkeint\u00e4 on varhainen ja kokonaisvaltainen tuki ja kuntoutus. Varhaisessa vaiheessa aloitettu kuntoutus voi auttaa lapsen kehityst\u00e4 ja lievitt\u00e4\u00e4 oireita. Kuntoutuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein erilaisia menetelmi\u00e4, kuten puhe- ja toimintaterapiaa, sosiaalista kuntoutusta ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapiaa.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi autistisille lapsille ja nuorille tarjotaan usein erityisopetusta ja tukitoimia koulussa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s vanhempien ja l\u00e4heisten tuki ja ohjaus autistisen lapsen kasvatuksessa ja arjessa. Monet autistiset lapset hy\u00f6tyv\u00e4t<\/p>\n<\/div>\n

\n

Autismin ymm\u00e4rt\u00e4minen ja hyv\u00e4ksyminen – miten voin oppia el\u00e4m\u00e4\u00e4n sen kanssa?<\/h2>\n

Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee jo varhaislapsuudessa ja vaikuttaa yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4pi koko el\u00e4m\u00e4n. Autismi on monimuotoinen h\u00e4iri\u00f6, joten sen oireet ja vaikutukset voivat vaihdella yksil\u00f6st\u00e4 toiseen. T\u00e4m\u00e4n vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja hyv\u00e4ksy\u00e4 autismi yksil\u00f6n ainutlaatuisena ominaisuutena ja oppia el\u00e4m\u00e4\u00e4n sen kanssa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen askel autismista oppimisessa ja sen hyv\u00e4ksymisess\u00e4 on tiedon hankkiminen. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 autismi ei ole sairaus, vaan osa yksil\u00f6n persoonallisuutta. Se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tarkoita, ett\u00e4 yksil\u00f6 olisi jotenkin viallinen tai huonompi kuin muut. Autismi on vain yksi tapa olla ihminen ja jokainen yksil\u00f6 on arvokas ja ainutlaatuinen omalla tavallaan.<\/p>\n

Toiseksi, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia tunnistamaan autismiin liittyvi\u00e4 piirteit\u00e4 ja oireita. N\u00e4it\u00e4 voivat olla esimerkiksi vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, toistuva k\u00e4ytt\u00e4ytyminen ja kiinnostuksen kohteet sek\u00e4 aistiyliherkkyydet. Kun ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 piirteit\u00e4, on helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja hyv\u00e4ksy\u00e4 yksil\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja tarpeita.<\/p>\n

Kolmanneksi, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia kommunikoimaan ja vuorovaikuttamaan autismia omaavan henkil\u00f6n kanssa. Autistinen henkil\u00f6 voi kommunikoida eri tavoin kuin muut ja saattaa tarvita apua ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen toisten tunteita ja ajatuksia. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olla k\u00e4rsiv\u00e4llinen ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4inen sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 selkeit\u00e4 ja yksinkertaisia viestej\u00e4. My\u00f6s kuunteleminen ja toisen huomioon ottaminen ovat t\u00e4rkeit\u00e4 taitoja autismia ymm\u00e4rt\u00e4ess\u00e4 ja hyv\u00e4ksyess\u00e4.<\/p>\n

Nelj\u00e4nneksi, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 luoda turvallinen ja ennustettava ymp\u00e4rist\u00f6 autismia omaavalle henkil\u00f6lle. Autistinen henkil\u00f6 saattaa tarvita rutiineja ja selkeit\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotta h\u00e4n voi tuntea olonsa turvalliseksi ja hallitsevaksi. On my\u00f6s t\u00e4rke<\/p>\n<\/div>\n

\n

Autismin tukeminen ja tukiverkostot – miten saan apua ja tukea arjessa?<\/h2>\n

Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se voi ilmet\u00e4 hyvin eri tavoin eri ihmisill\u00e4 ja vaikuttaa heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 eriasteisesti. Autismin tukeminen ja tukiverkostot ovat t\u00e4rkeit\u00e4 osia autistisen henkil\u00f6n arjessa, ja niiden avulla voidaan tarjota apua ja tukea monilla eri tavoilla.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen askel autismin tukemisessa on diagnoosin saaminen. Jos ep\u00e4ilet, ett\u00e4 sinulla tai l\u00e4heisell\u00e4si voi olla autismi, kannattaa hakeutua l\u00e4\u00e4k\u00e4rin tai psykologin vastaanotolle. He voivat tehd\u00e4 tarvittavat tutkimukset ja antaa diagnoosin, joka auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin oireita ja tarpeita.<\/p>\n

Kun diagnoosi on saatu, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sopiva tukiverkosto. Tukiverkostoon kuuluu yleens\u00e4 l\u00e4heisi\u00e4, kuten perheenj\u00e4seni\u00e4 ja yst\u00e4vi\u00e4, jotka voivat tarjota emotionaalista tukea ja ymm\u00e4rryst\u00e4. Lis\u00e4ksi on hyv\u00e4 olla yhteydess\u00e4 muihin autistisiin henkil\u00f6ihin ja heid\u00e4n perheisiins\u00e4, jotta voi saada vertaistukea ja vaihtaa kokemuksia.<\/p>\n

Autismin tukeminen arjessa voi vaatia erilaisia apuv\u00e4lineit\u00e4 ja palveluita. Esimerkiksi kommunikointiin voi tarvita apua kuvakommunikaatiokansioista tai kommunikointilaitteista. Koulussa tai ty\u00f6paikalla voi olla tarpeen saada erityisj\u00e4rjestelyj\u00e4, kuten pidennetty\u00e4 aikaa teht\u00e4vien tekemiseen tai rauhallinen ty\u00f6skentelytila. N\u00e4it\u00e4 asioita voi selvitt\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 tukiverkoston ja ammattilaisten kanssa.<\/p>\n

Autismin tukemisessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s huomioida yksil\u00f6lliset tarpeet ja vahvuudet. Autistinen henkil\u00f6 voi esimerkiksi olla hyvin taitava jossain tietynlaisessa asiassa, ja t\u00e4t\u00e4 taitoa kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4. Tukiverkosto voi auttaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 vahvuuksia ja tarjota mahdollisuuksia niiden kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huolehtia omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Autismin t<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Autismin oireet ja tunnistaminen – miten tied\u00e4n, onko minulla autismi? Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee jo…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2919,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false},"categories":[849],"tags":[],"yoast_head":"\nOnko minulla autismi - Mieli Testi<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Onko minulla autismi - Mieli Testi\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Autismin oireet ja tunnistaminen – miten tied\u00e4n, onko minulla autismi? Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee jo...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Mieli Testi\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-01-11T05:30:39+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-01-13T07:54:07+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:image\" content=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_autism_14.webp\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Mieli Testi\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/\",\"name\":\"Mieli Testi\",\"description\":\"Blogi mielen h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"ImageObject\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/#primaryimage\",\"inLanguage\":\"fi\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_autism_14.webp\",\"contentUrl\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_autism_14.webp\",\"width\":1024,\"height\":1024},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/#webpage\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/\",\"name\":\"Onko minulla autismi - Mieli Testi\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/#primaryimage\"},\"datePublished\":\"2025-01-11T05:30:39+00:00\",\"dateModified\":\"2025-01-13T07:54:07+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Onko minulla autismi\"}]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490\",\"name\":\"Mieli Testi\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#personlogo\",\"inLanguage\":\"fi\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Mieli Testi\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\"],\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/author\/diagnostyka-umyslu\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Onko minulla autismi - Mieli Testi","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Onko minulla autismi - Mieli Testi","og_description":"Autismin oireet ja tunnistaminen – miten tied\u00e4n, onko minulla autismi? Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee jo...","og_url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/","og_site_name":"Mieli Testi","article_published_time":"2025-01-11T05:30:39+00:00","article_modified_time":"2025-01-13T07:54:07+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_image":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_autism_14.webp","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Mieli Testi","Arvioitu lukuaika":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/","name":"Mieli Testi","description":"Blogi mielen h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"ImageObject","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/#primaryimage","inLanguage":"fi","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_autism_14.webp","contentUrl":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_autism_14.webp","width":1024,"height":1024},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/#webpage","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/","name":"Onko minulla autismi - Mieli Testi","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/#primaryimage"},"datePublished":"2025-01-11T05:30:39+00:00","dateModified":"2025-01-13T07:54:07+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/onko-minulla-autismi\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Onko minulla autismi"}]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490","name":"Mieli Testi","image":{"@type":"ImageObject","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#personlogo","inLanguage":"fi","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g","caption":"Mieli Testi"},"sameAs":["https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog"],"url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/author\/diagnostyka-umyslu\/"}]}},"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2990"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2990"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2990\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2993,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2990\/revisions\/2993"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2919"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2990"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2990"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2990"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}