{"id":2977,"date":"2025-01-04T06:30:43","date_gmt":"2025-01-04T05:30:43","guid":{"rendered":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/"},"modified":"2025-01-04T10:48:20","modified_gmt":"2025-01-04T09:48:20","slug":"autism-quiz","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/","title":{"rendered":"Autism quiz"},"content":{"rendered":"<div class=\"topics\">\n<div class=\"topic\">\n<h2>Autismin oireet ja diagnoosi: Mit\u00e4 sinun tulisi tiet\u00e4\u00e4?<\/h2>\n<p>Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee yleens\u00e4 jo varhaislapsuudessa ja vaikuttaa yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4pi koko el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n<p>Autismin oireet voivat vaihdella yksil\u00f6st\u00e4 toiseen ja ne voivat ilmet\u00e4 eri voimakkuudella. Yleisimpi\u00e4 oireita ovat vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, vaikeudet kommunikoinnissa ja toistuva ja rajoittunut k\u00e4ytt\u00e4ytyminen. Esimerkiksi lapsi, jolla on autismi, voi olla vaikeuksia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisten tunteita ja tarpeita, h\u00e4n voi olla kiinnostunut vain tietyst\u00e4 aiheesta ja h\u00e4n voi toistaa samoja liikkeit\u00e4 tai sanoja usein.<\/p>\n<p>Autismin diagnoosi tehd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 lapsuudessa, mutta se voi tulla ilmi my\u00f6s my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4. Diagnoosin tekeminen vaatii usein moniammatillisen tiimin, kuten l\u00e4\u00e4k\u00e4rin, psykologin ja puheterapeutin, yhteisty\u00f6t\u00e4. Diagnoosin tekeminen voi olla haastavaa, sill\u00e4 autismin oireet voivat olla samankaltaisia kuin muiden kehitysh\u00e4iri\u00f6iden tai mielenterveysongelmien oireet.<\/p>\n<p>Autismin diagnoosi perustuu yleens\u00e4 havainnointiin ja erilaisten testien tekemiseen. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri voi esimerkiksi tarkkailla lapsen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja kommunikointitaitoja sek\u00e4 tehd\u00e4 erilaisia testej\u00e4, kuten sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin arviointia. Diagnoosin tekeminen voi kest\u00e4\u00e4 useita k\u00e4yntej\u00e4 ja se vaatii my\u00f6s vanhemmilta ja muilta l\u00e4heisilt\u00e4 tarkkaavaisuutta ja yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 autismi on laaja kirjo h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ja jokainen yksil\u00f6 on yksil\u00f6llinen. Siksi my\u00f6s autismin diagnoosi voi vaihdella yksil\u00f6st\u00e4 toiseen. Joillakin lapsilla oireet voivat olla hyvin lievi\u00e4, kun taas toisilla ne voivat olla hyvin vaikeita ja vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n<p>Autismin diagnoosi voi olla pelottava ja h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 asia vanhemmille ja l\u00e4heisille. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muist<\/p>\n<\/div>\n<div class=\"topic\">\n<h2>Autismin kirjo: Ymm\u00e4rr\u00e4 eri autismin muotojen eroavaisuudet<\/h2>\n<p>Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Autismikirjo tarkoittaa erilaisten autismin muotojen kirjoa, joka vaihtelee yksil\u00f6itt\u00e4in. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 jokainen autismin kirjon henkil\u00f6 on yksil\u00f6llinen ja heill\u00e4 voi olla erilaisia oireita ja tarpeita.<\/p>\n<p>Autismin kirjoon kuuluu useita erilaisia muotoja, kuten Aspergerin oireyhtym\u00e4, klassinen autismi, atyyppinen autismi ja Rettin oireyhtym\u00e4. N\u00e4iden muotojen v\u00e4lill\u00e4 on eroja oireiden vakavuudessa ja ilmenemisess\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden eroavaisuuksien merkitys, jotta voimme tarjota yksil\u00f6llist\u00e4 ja tehokasta tukea autismin kirjon henkil\u00f6ille.<\/p>\n<p>Aspergerin oireyhtym\u00e4 on yksi autismin kirjon muodoista, joka tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 &#8220;korkean toiminnan autismi&#8221;. T\u00e4m\u00e4n muodon piirteisiin kuuluu vaikeus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa, mutta usein henkil\u00f6ll\u00e4 on normaali tai jopa korkea \u00e4lykkyysosam\u00e4\u00e4r\u00e4. Heill\u00e4 voi olla my\u00f6s erityisi\u00e4 kiinnostuksen kohteita ja rutiineja, joita he noudattavat tiukasti. Aspergerin oireyhtym\u00e4st\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4t henkil\u00f6t voivat my\u00f6s kokea aistiyliherkkyyksi\u00e4, kuten \u00e4\u00e4ni- ja valoherkkyytt\u00e4.<\/p>\n<p>Klassinen autismi on yksi yleisimmist\u00e4 autismin kirjon muodoista. T\u00e4m\u00e4n muodon piirteisiin kuuluu vaikeus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa, sek\u00e4 toistuva ja rajoittunut k\u00e4ytt\u00e4ytyminen. Klassisen autismin oireet voivat vaihdella liev\u00e4st\u00e4 vaikeaan ja ne voivat vaikuttaa yksil\u00f6n kykyyn oppia ja kehitty\u00e4. Klassisen autismin piirteit\u00e4 voivat olla esimerkiksi toistuva puhe, kiinnostus tiettyihin esineisiin tai esineiden j\u00e4rjestelyyn sek\u00e4 vaikeus ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisten tunteita ja tarpeita.<\/p>\n<p>Atyyppinen autismi on autismin kirjon muoto, joka ilmenee lievemp\u00e4n\u00e4 kuin klassinen autismi. T\u00e4m\u00e4n muodon pi<\/p>\n<\/div>\n<div class=\"topic\">\n<h2>Autismin hoito ja tukitoimet: Mit\u00e4 vaihtoehtoja on saatavilla?<\/h2>\n<p>Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se on monimuotoinen h\u00e4iri\u00f6, joka ilmenee eri tavoin eri ihmisill\u00e4. Autismin hoito ja tukitoimet ovat t\u00e4rkeit\u00e4, jotta yksil\u00f6 voi saada tarvitsemaansa apua ja tukea arjessaan.<\/p>\n<p>Autismin hoito ja tukitoimet voivat vaihdella yksil\u00f6n tarpeiden ja oireiden mukaan. Yleisesti ottaen hoito ja tukitoimet voidaan jakaa kolmeen p\u00e4\u00e4luokkaan: l\u00e4\u00e4ketieteellinen hoito, terapia ja tukipalvelut.<\/p>\n<p>L\u00e4\u00e4ketieteellinen hoito auttaa lievitt\u00e4m\u00e4\u00e4n autismin oireita ja parantamaan yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4nlaatua. L\u00e4\u00e4kitys voi auttaa esimerkiksi hallitsemaan aggressiivista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, ahdistusta tai unih\u00e4iri\u00f6it\u00e4. L\u00e4\u00e4kityksen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 aina l\u00e4\u00e4k\u00e4ri yksil\u00f6n tarpeiden ja oireiden perusteella.<\/p>\n<p>Terapia on t\u00e4rke\u00e4 osa autismin hoitoa ja tukitoimia. Terapia voi auttaa yksil\u00f6\u00e4 oppimaan uusia taitoja ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sosiaalisia vuorovaikutustaitoja. Yleisimpi\u00e4 terapiamuotoja ovat puheterapia, toimintaterapia ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapia. Puheterapia auttaa yksil\u00f6\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kommunikointitaitojaan ja toimintaterapia keskittyy motoristen taitojen kehitt\u00e4miseen. K\u00e4ytt\u00e4ytymisterapia puolestaan auttaa yksil\u00f6\u00e4 hallitsemaan haastavaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja oppimaan uusia sosiaalisia taitoja.<\/p>\n<p>Tukipalvelut ovat my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 osa autismin hoitoa ja tukitoimia. Tukipalvelut voivat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 esimerkiksi erityisopetusta, tukihenkil\u00f6it\u00e4 ja kuntoutusta. Erityisopetus auttaa yksil\u00f6\u00e4 oppimaan uusia taitoja ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n akateemisia taitojaan. Tukihenkil\u00f6 puolestaan voi tarjota yksil\u00f6lle tukea arjessa ja auttaa h\u00e4nt\u00e4 sosiaalisissa tilanteissa. Kuntoutus puolestaan auttaa yksil\u00f6\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n motorisia taitojaan ja parantamaan el\u00e4m\u00e4nlaatuaan.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi autismin ho<\/p>\n<\/div>\n<div class=\"topic\">\n<h2>Autismin vaikutus perheeseen: Miten tukea autistista lasta ja h\u00e4nen l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n?<\/h2>\n<p>Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se voi my\u00f6s vaikuttaa lapsen perheeseen monin eri tavoin. Autistisen lapsen vanhemmat ja muut l\u00e4heiset joutuvat usein kohtaamaan haasteita ja tarvitsevat tukea ja ohjausta auttaakseen lastaan kehittym\u00e4\u00e4n ja selviytym\u00e4\u00e4n arjessa.<\/p>\n<p>Ensinn\u00e4kin, autistisen lapsen vanhemmat joutuvat usein kohtaamaan haasteita lapsen kehityksen ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen kanssa. Autistinen lapsi saattaa esimerkiksi olla vaikeuksissa sosiaalisissa tilanteissa, kuten leikkipuistossa tai koulussa. T\u00e4m\u00e4 voi aiheuttaa vanhemmille huolta ja stressi\u00e4, ja he saattavat tarvita tukea ja neuvoja siit\u00e4, miten auttaa lastaan selviytym\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 tilanteista. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vanhemmat saavat tietoa autismista ja sen vaikutuksista lapsen kehitykseen, jotta he voivat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin lapsensa tarpeita ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sopivia keinoja auttaa h\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n<p>Toiseksi, autistisen lapsen vanhemmat saattavat joutua kohtaamaan haasteita lapsen kommunikoinnin kanssa. Autistinen lapsi saattaa esimerkiksi olla vaikeuksissa ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n muiden puheita ja eleit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi aiheuttaa haasteita lapsen ja vanhempien v\u00e4lisess\u00e4 vuorovaikutuksessa ja vaikuttaa perheen kommunikointiin ja yhteiseen aikaan. Vanhemmat voivat tarvita tukea ja ohjausta siit\u00e4, miten kommunikoida lapsensa kanssa ja miten tukea h\u00e4nen kommunikointitaitojensa kehittymist\u00e4.<\/p>\n<p>Kolmanneksi, autistisen lapsen vanhemmat saattavat joutua kohtaamaan haasteita lapsen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen kanssa. Autistinen lapsi saattaa esimerkiksi olla herkk\u00e4 \u00e4\u00e4nille, valoille tai kosketukselle, mik\u00e4 voi aiheuttaa h\u00e4nelle ahdistusta ja levottomuutta. T\u00e4m\u00e4 voi vaikuttaa perheen arkeen ja aiheuttaa vanhemmille stressi\u00e4 ja uupumusta. Vanhemmat tarvitsevat tukea ja ohjausta siit\u00e4, miten auttaa lastaan hallitsemaan ja rauhoittumaan n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa sek\u00e4 miten luoda lapselle turvallinen ja rauhallinen y<\/p>\n<\/div>\n<div class=\"topic\">\n<h2>&#8220;Autismin yleiset harhaluulot: Totuus autismin spektrih\u00e4iri\u00f6st\u00e4&#8221;<\/h2>\n<p>Autismi on monimutkainen ja monimuotoinen neurokehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yh\u00e4 useampiin ihmisiin ymp\u00e4ri maailmaa. Vaikka autismi on yleinen h\u00e4iri\u00f6, siit\u00e4 on edelleen paljon harhaluuloja ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelemme viitt\u00e4 yleist\u00e4 harhaluuloa autismin spektrih\u00e4iri\u00f6st\u00e4 ja selvit\u00e4mme niiden taustalla olevan totuuden.<\/p>\n<p>1. Harhaluulo: Autismi on harvinainen h\u00e4iri\u00f6.<\/p>\n<p>Totuus: Autismi ei ole harvinainen h\u00e4iri\u00f6. Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6n (WHO) mukaan noin 1% maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 kuuluu autismin spektrih\u00e4iri\u00f6n kirjoon. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 yli 70 miljoonaa ihmist\u00e4 maailmassa el\u00e4\u00e4 autismin kanssa. Autismi vaikuttaa siis huomattavan suureen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ihmisi\u00e4 ja sen esiintyvyys on kasvussa.<\/p>\n<p>2. Harhaluulo: Kaikki autistiset ihmiset ovat samanlaisia.<\/p>\n<p>Totuus: Autismi on spektrih\u00e4iri\u00f6, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 se ilmenee eri tavoin eri ihmisill\u00e4. Jokainen autistinen henkil\u00f6 on yksil\u00f6llinen ja ainutlaatuinen, ja heill\u00e4 voi olla hyvin erilaisia oireita ja vaikeuksia. Jotkut autistiset ihmiset voivat olla hyvin puheliaita ja sosiaalisia, kun taas toiset voivat olla hyvin hiljaisia ja vet\u00e4ytyneit\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 autismi ilmenee eri tavoin eri ihmisill\u00e4 eik\u00e4 ole olemassa yht\u00e4 &#8220;tyypillist\u00e4&#8221; autistista henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>3. Harhaluulo: Autistiset ihmiset eiv\u00e4t pysty kommunikoimaan.<\/p>\n<p>Totuus: Vaikka jotkut autistiset ihmiset voivat olla vaikeuksia kommunikoida, t\u00e4m\u00e4 ei pid\u00e4 paikkaansa kaikkien kohdalla. Monet autistiset ihmiset voivat kommunikoida hyvin ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaisia kommunikointimenetelmi\u00e4, kuten kuvia, viittomakielt\u00e4 tai kommunikointilaitteita. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 vaikka joidenkin autististen ihmisten puhe voi olla rajoittunutta tai ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, se ei tarkoita, ett\u00e4 he eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 puhetta tai ajatuksia.<\/p>\n<p>4. Harhaluulo: Autistiset ihmis<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Autismin oireet ja diagnoosi: Mit\u00e4 sinun tulisi tiet\u00e4\u00e4? Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee yleens\u00e4 jo varhaislapsuudessa&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2867,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false},"categories":[849],"tags":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v18.1 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Autism quiz - Mieli Testi<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Autism quiz - Mieli Testi\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Autismin oireet ja diagnoosi: Mit\u00e4 sinun tulisi tiet\u00e4\u00e4? Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee yleens\u00e4 jo varhaislapsuudessa...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Mieli Testi\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-01-04T05:30:43+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-01-04T09:48:20+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:image\" content=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_adhd_6.webp\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Mieli Testi\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/\",\"name\":\"Mieli Testi\",\"description\":\"Blogi mielen h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"ImageObject\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/#primaryimage\",\"inLanguage\":\"fi\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_adhd_6.webp\",\"contentUrl\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_adhd_6.webp\",\"width\":1024,\"height\":1024},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/#webpage\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/\",\"name\":\"Autism quiz - Mieli Testi\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/#primaryimage\"},\"datePublished\":\"2025-01-04T05:30:43+00:00\",\"dateModified\":\"2025-01-04T09:48:20+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Autism quiz\"}]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490\",\"name\":\"Mieli Testi\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#personlogo\",\"inLanguage\":\"fi\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Mieli Testi\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\"],\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/author\/diagnostyka-umyslu\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Autism quiz - Mieli Testi","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Autism quiz - Mieli Testi","og_description":"Autismin oireet ja diagnoosi: Mit\u00e4 sinun tulisi tiet\u00e4\u00e4? Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee yleens\u00e4 jo varhaislapsuudessa...","og_url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/","og_site_name":"Mieli Testi","article_published_time":"2025-01-04T05:30:43+00:00","article_modified_time":"2025-01-04T09:48:20+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_image":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_adhd_6.webp","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Mieli Testi","Arvioitu lukuaika":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/","name":"Mieli Testi","description":"Blogi mielen h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"ImageObject","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/#primaryimage","inLanguage":"fi","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_adhd_6.webp","contentUrl":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_adhd_6.webp","width":1024,"height":1024},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/#webpage","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/","name":"Autism quiz - Mieli Testi","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/#primaryimage"},"datePublished":"2025-01-04T05:30:43+00:00","dateModified":"2025-01-04T09:48:20+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autism-quiz\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Autism quiz"}]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490","name":"Mieli Testi","image":{"@type":"ImageObject","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#personlogo","inLanguage":"fi","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g","caption":"Mieli Testi"},"sameAs":["https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog"],"url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/author\/diagnostyka-umyslu\/"}]}},"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2977"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2977"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2977\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2978,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2977\/revisions\/2978"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2867"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2977"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2977"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2977"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}