{"id":2945,"date":"2024-12-21T11:23:27","date_gmt":"2024-12-21T10:23:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/"},"modified":"2024-12-21T11:48:50","modified_gmt":"2024-12-21T10:48:50","slug":"autismin-kirjo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/","title":{"rendered":"Autismin kirjo"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Autismin kirjon oireet ja niiden vaikutus arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/h2>\n

Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Autismikirjoon kuuluu monenlaisia oireita ja niiden vakavuus vaihtelee yksil\u00f6st\u00e4 toiseen. T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n autismikirjon yleisimpi\u00e4 oireita ja niiden vaikutusta arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet ovat yksi autismikirjon keskeisimmist\u00e4 oireista. Autistinen henkil\u00f6 voi esimerkiksi olla vaikeuksissa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisten tunteita ja tarpeita, mik\u00e4 vaikeuttaa sosiaalisia suhteita. H\u00e4n voi my\u00f6s olla vaikeuksissa lukea toisten kehonkielt\u00e4 ja ilmeit\u00e4, mik\u00e4 vaikeuttaa vuorovaikutusta ja kommunikointia. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa siihen, ett\u00e4 autistinen henkil\u00f6 vet\u00e4ytyy sosiaalisista tilanteista ja viett\u00e4\u00e4 paljon aikaa yksin.<\/p>\n

Toinen yleinen oire autismikirjossa on kommunikoinnin vaikeudet. Autistinen henkil\u00f6 voi esimerkiksi olla vaikeuksissa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 puhetta ja ilmaista itse\u00e4\u00e4n sanallisesti. H\u00e4n voi my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ep\u00e4tavallisia puheenparren ja toistaa sanoja tai lauseita. T\u00e4m\u00e4 voi vaikeuttaa kommunikointia ja ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 niin perheenj\u00e4senten kuin muidenkin ihmisten kanssa.<\/p>\n

Autismikirjon henkil\u00f6ill\u00e4 voi my\u00f6s olla rajoittuneita ja toistuvia k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleja. He voivat esimerkiksi olla hyvin kiinnostuneita tietyst\u00e4 aiheesta tai aktiviteetista ja keskitty\u00e4 siihen intensiivisesti. He my\u00f6s saattavat noudattaa tarkkoja rutiineja ja vastustaa muutoksia niiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi aiheuttaa haasteita arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4, kuten esimerkiksi vaikeuksia sopeutua uusiin tilanteisiin ja yll\u00e4tt\u00e4viin muutoksiin.<\/p>\n

Autismikirjon henkil\u00f6ill\u00e4 voi my\u00f6s olla aist<\/p>\n<\/div>\n

\n

Autismin kirjon diagnoosin vaiheet ja prosessi<\/h2>\n

Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Autismikirjon h\u00e4iri\u00f6ihin kuuluu useita erilaisia oireyhtymi\u00e4, kuten Aspergerin oireyhtym\u00e4, klassinen autismi ja atyyppinen autismi. N\u00e4iden h\u00e4iri\u00f6iden yhteinen piirre on vaikeus ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja soveltaa sosiaalisia normeja ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiss\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Autismin kirjon diagnoosin vaiheet ja prosessi ovat t\u00e4rkeit\u00e4, jotta yksil\u00f6 voi saada tarvitsemaansa tukea ja hoitoa. Diagnoosin tekeminen voi olla haastavaa, sill\u00e4 autismikirjon h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ei voida havaita verikokeilla tai muilla fyysisill\u00e4 testeill\u00e4. Sen sijaan diagnoosi perustuu yksil\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja kehityksen tarkkaan arviointiin.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen vaihe diagnoosiprosessissa on yleens\u00e4 vanhempien tai huoltajien huoli lapsen kehityksest\u00e4. He voivat havaita lapsessaan poikkeavuuksia esimerkiksi puheen kehityksess\u00e4, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tai toistuvassa k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hakeutua l\u00e4\u00e4k\u00e4rin tai terveydenhuollon ammattilaisen puheille.<\/p>\n

Toisessa vaiheessa l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tai terveydenhuollon ammattilainen tekee alustavan arvion lapsen kehityksest\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 haastattelun vanhempien ja lapsen kanssa sek\u00e4 havainnointia lapsen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa voidaan my\u00f6s tehd\u00e4 muita tutkimuksia, kuten kuulon ja n\u00e4\u00f6n testausta, jotta voidaan sulkea pois mahdolliset muut syyt lapsen oireilulle.<\/p>\n

Kolmannessa vaiheessa lapsi ohjataan yleens\u00e4 erikoistuneen moniammatillisen tiimin arvioitavaksi. T\u00e4m\u00e4 tiimi voi koostua<\/p>\n<\/div>\n

\n

Autismin kirjon hoitomuodot ja niiden tehokkuus<\/h2>\n

Autismin kirjo on laaja ja monimuotoinen neurokehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikaatioon ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Autismin kirjon h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 on erilaisia ja ne ilmenev\u00e4t eriasteisina, mik\u00e4 tekee hoidon suunnittelusta haastavaa. Autismin kirjon hoitomuodot vaihtelevat yksil\u00f6llisesti ja niiden tehokkuus riippuu monista tekij\u00f6ist\u00e4, kuten yksil\u00f6n oireiden vakavuudesta ja hoitomenetelmien soveltuvuudesta.<\/p>\n

Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 autismin kirjon hoitomuodoista on varhainen ja intensiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapia. T\u00e4m\u00e4 hoitomuoto perustuu k\u00e4ytt\u00e4ytymisanalyysiin ja sen tavoitteena on opettaa yksil\u00f6lle uusia taitoja ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 haitallista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Terapia toteutetaan yksil\u00f6llisesti ja se vaatii sitoutumista sek\u00e4 yksil\u00f6lt\u00e4 ett\u00e4 h\u00e4nen l\u00e4heisilt\u00e4\u00e4n. Varhainen ja intensiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapia on osoittautunut tehokkaaksi erityisesti lapsilla, joilla on vaikea-asteinen autismi.<\/p>\n

Toinen t\u00e4rke\u00e4 hoitomuoto on puhe- ja kielihoito, joka keskittyy autismin kirjon yksil\u00f6n kommunikaatiotaitojen kehitt\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4 hoitomuoto voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 esimerkiksi kuvakommunikaation, viittomien tai vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien k\u00e4yt\u00f6n. Puhe- ja kielihoito voi auttaa yksil\u00f6\u00e4 ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n paremmin ja parantaa h\u00e4nen vuorovaikutustaitojaan. Hoito on yksil\u00f6llist\u00e4 ja sen tehokkuus riippuu yksil\u00f6n kommunikaatiotaidoista ja h\u00e4nen kyvyst\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 erilaisia kommunikaatiomenetelmi\u00e4.<\/p>\n

Kolmas t\u00e4rke\u00e4 hoitomuoto on sosiaalisten taitojen harjoittelu. Autismin kirjon yksil\u00f6t voivat kokea vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa ja tarvitsevat<\/p>\n<\/div>\n

\n

Autismin kirjon ymm\u00e4rt\u00e4minen ja tukeminen l\u00e4hipiiriss\u00e4<\/h2>\n

Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Se ilmenee eri tavoin eri ihmisill\u00e4 ja siksi sit\u00e4 kutsutaan my\u00f6s autismin kirjoksi. Autismin kirjoon kuuluu erilaisia oireita ja vaikeusasteita, joten jokainen autismin kirjon henkil\u00f6 on yksil\u00f6llinen ja tarvitsee yksil\u00f6llist\u00e4 tukea.<\/p>\n

Autismin kirjon ymm\u00e4rt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00e4hipiiriss\u00e4, jotta autismin kirjon henkil\u00f6 saa tarvitsemaansa tukea ja ymm\u00e4rryst\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4\u00e4n. T\u00e4rkeint\u00e4 on muistaa, ett\u00e4 autismin kirjon henkil\u00f6 ei ole vain diagnoosi, vaan h\u00e4n on yksil\u00f6 omilla vahvuuksillaan ja heikkouksillaan.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen askel autismin kirjon ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 on perehty\u00e4 aiheeseen ja oppia tunnistamaan erilaisia oireita ja k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleja. Autismin kirjon henkil\u00f6 voi esimerkiksi olla herkk\u00e4 \u00e4\u00e4nille, valoille tai kosketukselle, joten ymp\u00e4rist\u00f6n rauhallisuus ja ennakoitavuus ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Lis\u00e4ksi autismin kirjon henkil\u00f6 voi olla vaikeuksia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sosiaalisia tilanteita ja vihjeit\u00e4, joten selke\u00e4 ja suora kommunikointi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Toiseksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olla avoin ja empaattinen autismin kirjon henkil\u00f6\u00e4 kohtaan. Autismin kirjon henkil\u00f6 voi kokea vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa ja kommunikoinnissa, joten on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olla k\u00e4rsiv\u00e4llinen ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4inen. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 autismin kirjon henkil\u00f6 voi ilmaista tunteitaan ja tarpeitaan eri tavoin kuin muut, joten on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia tunnistamaan ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 tapoja.<\/p>\n

Kolmanneksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 luoda turvallinen ja ennakoitava ymp\u00e4rist\u00f6 autismin<\/p>\n<\/div>\n

\n

Autismin kirjon vaikutus koulunk\u00e4yntiin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/h2>\n

Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Autismikirjoon kuuluu laaja kirjo erilaisia oireita ja vaikeusasteita, ja siksi jokainen autismin kirjon henkil\u00f6 on yksil\u00f6llinen ja tarvitsee yksil\u00f6llist\u00e4 tukea ja ohjausta. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa my\u00f6s koulunk\u00e4yntiin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 autismin kirjon henkil\u00f6iden tarpeet ja vahvuudet voivat poiketa merkitt\u00e4v\u00e4sti muiden ihmisten tarpeista ja vahvuuksista.<\/p>\n

Koulunk\u00e4ynti autismin kirjon henkil\u00f6n\u00e4 voi olla haastavaa, sill\u00e4 kouluj\u00e4rjestelm\u00e4 on usein suunniteltu tyypillisten oppilaiden tarpeiden mukaan. Autismin kirjon henkil\u00f6ill\u00e4 voi olla vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa, mik\u00e4 voi vaikeuttaa esimerkiksi ryhm\u00e4ty\u00f6skentely\u00e4 ja opettajan ohjeiden ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. He voivat my\u00f6s tarvita enemm\u00e4n aikaa ja tukea oppimisessaan, ja siksi heille tulisi tarjota yksil\u00f6llist\u00e4 opetusta ja joustavia opetusmenetelmi\u00e4. Autismin kirjon henkil\u00f6iden vahvuudet voivat kuitenkin olla esimerkiksi tarkkaavaisuudessa ja tiettyjen aiheiden syv\u00e4llisess\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4, mik\u00e4 voi auttaa heit\u00e4 menestym\u00e4\u00e4n opinnoissaan.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 autismin kirjon henkil\u00f6iden vahvuudet ja tarpeet tulee ottaa huomioon, jotta he voivat menesty\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4\u00e4n. He voivat olla eritt\u00e4in tarkkoja ja huolellisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka pystyv\u00e4t keskittym\u00e4\u00e4n yksityiskohtiin ja suorittamaan toistuvia teht\u00e4vi\u00e4 hyvin. He voivat my\u00f6s olla eritt\u00e4in loogisia ja analyyttisi\u00e4, mik\u00e4 voi olla hy\u00f6dyllist\u00e4 esime<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Autismin kirjon oireet ja niiden vaikutus arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Autismikirjoon kuuluu monenlaisia oireita ja niiden…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2936,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false},"categories":[849],"tags":[],"yoast_head":"\nAutismin kirjo - Mieli Testi<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Autismin kirjo - Mieli Testi\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Autismin kirjon oireet ja niiden vaikutus arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Autismikirjoon kuuluu monenlaisia oireita ja niiden...\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Mieli Testi\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2024-12-21T10:23:27+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-12-21T10:48:50+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:image\" content=\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_autism_7.webp\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Mieli Testi\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"6 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/\",\"name\":\"Mieli Testi\",\"description\":\"Blogi mielen h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"ImageObject\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/#primaryimage\",\"inLanguage\":\"fi\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_autism_7.webp\",\"contentUrl\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_autism_7.webp\",\"width\":1024,\"height\":1024},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/#webpage\",\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/\",\"name\":\"Autismin kirjo - Mieli Testi\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/#primaryimage\"},\"datePublished\":\"2024-12-21T10:23:27+00:00\",\"dateModified\":\"2024-12-21T10:48:50+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Autismin kirjo\"}]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490\",\"name\":\"Mieli Testi\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"@id\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#personlogo\",\"inLanguage\":\"fi\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Mieli Testi\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\"],\"url\":\"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/author\/diagnostyka-umyslu\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Autismin kirjo - Mieli Testi","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Autismin kirjo - Mieli Testi","og_description":"Autismin kirjon oireet ja niiden vaikutus arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n Autismi on neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Autismikirjoon kuuluu monenlaisia oireita ja niiden...","og_url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/","og_site_name":"Mieli Testi","article_published_time":"2024-12-21T10:23:27+00:00","article_modified_time":"2024-12-21T10:48:50+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_image":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_autism_7.webp","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Mieli Testi","Arvioitu lukuaika":"6 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/","name":"Mieli Testi","description":"Blogi mielen h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"ImageObject","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/#primaryimage","inLanguage":"fi","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_autism_7.webp","contentUrl":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/img_autism_7.webp","width":1024,"height":1024},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/#webpage","url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/","name":"Autismin kirjo - Mieli Testi","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/#primaryimage"},"datePublished":"2024-12-21T10:23:27+00:00","dateModified":"2024-12-21T10:48:50+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/autismi\/autismin-kirjo\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Autismin kirjo"}]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#\/schema\/person\/8eb1bcaf59fea75c780c11946f4e3490","name":"Mieli Testi","image":{"@type":"ImageObject","@id":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/#personlogo","inLanguage":"fi","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6743211f010801ea26aa9423a2daab37?s=96&d=mm&r=g","caption":"Mieli Testi"},"sameAs":["https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog"],"url":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/author\/diagnostyka-umyslu\/"}]}},"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2945"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2945"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2945\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2946,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2945\/revisions\/2946"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2936"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2945"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2945"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mieli-testi.org\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2945"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}